Vilkaisin äsken omaa taulukkoni näistä jäljellä olevista julkaisuistani. Jäljellä on enää viisi kohdetta, joista tänään ensimmäinen! Kyllä todellakin alkaa tuntumaan siltä, että kohta voin kokea oikein massiivisen helpotuksen huokauksen, koska melkoinen urakka alkaa kääntyä loppusuoralle! Melkoinen määrä työtunteja vapautuu muuhun toimintaan ja pikkuhiljaa minulle alkaakin valkenemaan, että mitä aion jatkossa tehdä. Vuodesta 2020 onkin tulossa muutosten vuosi! Mitä se tulee pitämään sisällään, niin sen aion pitää vielä omana tietonani, mutta osa siitä tulee liittymään toiseen rakkaaseen harrastukseeni moottoripyöräilyyn.
Koska matka on ollut pitkä ja voimia kuluttava, tosin antoisakin, niin olen jo pitkään miettinyt blogini päättävän kohteen kirjoitusta. Mielessäni on ollut kirjoittaa siitä melkoisen kattava kirjoitus liki kahdeksan vuoden taipaleesta tai sitten tyydyn Williladyn sanoihin, kun kysyin haluaisiko hän kirjoittaa blogin päätökseen oman osuutensa. Vastaus oli että en halua, mutta voit laittaa sinne että, Kiitos. Kivaa oli! Tuosta kommentista olen samaa mieltä ja näillä näkymin viimeisestä kirjoituksesta tuleekin yksi lyhkäisimmistä blogin historiasta. Katsotaan nyt kuitenkin, kumpiko vaihtoehto toteutuu?
 |
| Pulsan asemalla ei evakkojunat nykyisin pysähdy. No, ei muutkaan junat |
Nyt kuitenkin lopetetaan lörpöttely ja siirrytään Lappeenrannan Pulsan asemalle, missä paljastettiin taannoin Willimiehenkin paatunutta sydäntä lämmmittävä kohde. Tämäkin kohde vaati uuden visiitin Pulsaan, missä olen vieraillut siis jo aiemminkin. Nykyisinhän tuo paikka on muuttunut ravitsemuspalveluita tarjoavaksi liikkeeksi, joten alkuperäisen kirjoituksen asiat eivät pidä enää paikkaansa.
Kuten lukijoista monet tietävätkin on Säkkijärvi nykyisellä Venäjän maaperällä Willimiehelle tärkeä paikka. Voisi kai sanoa, että toinen henkinen kotini Lappeenrannan Kaukaan kaupunginosan lisäksi. Äitini puolen suku on joutunut kahdesti poistumaan omasta Säkkijärven kodistaan, missä olen toki blogin aikana käynyt ja jopa sen yhtenä kohteena esitellytkin. Nytkin suunnitelmissa on ensi kesänä käydä paikalla molempien poikieni kanssa, koska se mahdollistuu uuden e-viisumin ansiosta. Tosin päästäksemme Säkkijärven Suurpäälän kylään tarvitsemme myös Venäjän rajavyöhykeluvat. Koska asia on itselleni tärkeä, niin nehän toki hommataan!
 |
| Säkkijärvilaatta on kiinnitetty entisen viereen |
 |
| Säkkijärven evakoiden lahdön muistolaatta |
Toinen pojistani on käynyt jo kanssani Säkkijärvellä, mutta tuolloin meillä ei ollut lupaa käydä talon raunioilla, mutta ensi kesää odotellessa! Eiköhän siellä moottoripyöräilyn, jalkapallon EM-kisojen ja muun ohjelman välissä keretä käymään. Jos kuitenkin matka jostain syystä tyssäisi, niin voimme nyt hakea lohdutusta Säkkijärvituskaan Pulsan asemalta....
Pulsan asemarakennuksen seinään näet kiinnitettiin 30.9.2018 muistolaatta, jonka teksti on vaikuttava. Omia isovanhempiani kumpikaan evakkoretkelle lähtö ei koskettanut, koska he muuttivat talvisodan aikana Lappeenrantaan, kun heidän talonsa paloi sodan viime päivinä maan tasalle. Heidän evakkotaipaleensa oli helpompi, mutta kuitenkin työläs, koska elämä piti aloittaa kasaamaan lähtöpisteestä nolla. Ilmankos mummoni ei halunnut ikinä enää nähdä Säkkijärveä livenä, minkä ymmärrän hemmetin hyvin. Jos kotoaan joutuu lähtemään pakolla, niin kyseessä ei ole ihan sama tilanne kuin minulta Kaukaalta poismuuttamisessa. Sinne voin aina palata....
Muistolaatan teksti sanoo seuraavaa:
"Tältä Pulsan asemalta lähti
säkkijärveläisiä evakkoja
sotaa pakoon talvella 1940
ja kesällä 1944
Säkkijärvisäätiö SR
Tulevana kesänä oli tarkoitus julkistaa Säätiön puolesta uusi muistolaatta Muhulahden uhreille, mutta koronan vuoksi se jää myöhemmäksi
VastaaPoista