Willimies on historiaan jo nuorena hurahtanut lappeenrantalainen, jonka retket johtavat muistomerkeille, historiallisille paikoille ja luonnonnähtävyyksien äärelle. Matkat alkoivat vuonna 2012 Lappeenrannasta ja jatkuivat kaikkialle Etelä-Karjalaan. Nyt uusina aluevaltauksina ovat Kymenlaakso ja luovutettu Karjala. Suuruudenhulluna tyyppinä Willimies ja assistentti Willilady aikovat kuvata alueiden kaikki merkittävät kohteet.
Viime vuosina olen liikkunut pitkin ja poikin Karjalan kannasta muistomerkkien perässä. Harvoinpa on tullut eksyttyä yhtä syrjäiseen paikkaan kuin Vuoksenrantaan. Matkan varrella emme törmänneet ainoaankaan ihmiseen ja vähän niitä oli Vuoksenrannassakin. Itse asiassa taisimme nähdä enemmän kyykäärmeitä kuin ihmisiä. Tiekin oli melkoista röykytystä mutta pääsimme kuitenkin perille. Tarkoitus oli myös jatkaa samaa tietä Äyräpäähän, mutta puita oli kaatunut tielle, joten ilman metsurin apua piti kääntyä takaisin kotia kohti.
Vuoksenrannan kirkko ja sen edessä ollut hautausmaa
Vaan komeahan tuo Vuoksenrannan kirkko, vaikka tuntuikin melkoisen oudolta kun muutaman mökkipahasen keskellä seistä jököttää helkatin iso kirkko. Alue onkin menettänyt liki kaikki asukkaansa, kun paikallinen kolhoosi lopetti toimintansa 1990-luvulla. En kyllä ihmettele sitäkään, että nuoret haluavat muuttaa täältä pois, koska alueella ei ole mitään palveluitakaan! Tämä on todellista syrjäseutua hankalien yhteyksien takana.
Infotaulu kertoo kaiken oleellisen
Asutustahan tällä alueella on ollut jo ammoisina aikoina mistä todistaa maailman vanhin kalaverkko, joka löydettiin läheiseltä Korpilahden kylältä satakunta vuotta takaperin. Myös Pähkinäsaaren rauhan rajalinja meni aivan alueen sivuitse. Maantieteellisesti Vuoksenranta kuului Antrean pitäjään, kunnes se erotettiin siitä vuonna 1924 vaikka päätös olikin tehty jo vuonna 1913. Seurakunta sen sijaan sai alkunsa jo vuonna 1913, jolloin kymmenestä Antrean kylästä muodostettiin oma seurakunta.
Hautausmaan muistomerkki vuodelta 1999
Kirkko on yllättävän hyvässä kunnossa
Torni on myös ok
Pitihän se saada oma pärstäkin kuviin
Seurakunnallinen toiminta pääsi tosin alkamaan vasta 1.5.1918, jolloin paikalle saatiin ensimmäinen oma kirkkoherra. Aluksi seurakunnalla ei ollut kirkkoakaan, vaan kirkonmenot pidettiin kylän taloissa. Väliaikaiseksi tarkoitettu kirkko valmistui 1921 Kankaalan kylään. Vuosina 1934-1935 uusi upea valkoiseksi rapattu kirkko nousi kylän keskelle. Kirkon piirustukset oli laatinut arkkitehti Väinö Keinänen ja rakennusurakan suoritti viipurilainen rakennusliike K.V.Sten.
Tässä näkyy myös hautausmaa (SA-kuva)
syksyllä 1941 saarnatuoli löytyi pihamaalta (SA-kuva)
Kauaa eivät seurakuntalaiset saaneet nauttia kirkostaan, koska talvisodassa kirkko piti luovuttaa Neuvostoliitolle. Reilua vuotta myöhemmin osat vaihtuivat jälleen ja kirkko saatiin takaisin pieniä vaurioita kärsineenä. Saarnastuolikin oli kannettu pihalle ja toinen kirkonkelloista oli kadonnut, mutta muuten kaikki oli kunnossa, mitä nyt alttari ja penkit olivat kadonneet. Kesällä 1942 kirkossa kuitenkin alettiin pitämään jumalanpalveluksia uudelleen.
Ulkoseinässä on laatta
Jatkosodan jälkeen alkoikin kirkon alennustila, kun sitä neuvostoaikana käytettiin erilaisiin tarkoituksiin, kuten kulttuuritalona, elokuvateatterina, kolhoosin traktorikorjaamona ja navettana. On siinä ollut lehmillä hulppea navetta kerrassaan.
Kirkossa on nykyisin myös penkit
Zoomin avulla sankarivainajien nimilista jäi epäselväksi
Sisätiloja
sisätiloja
Tästä ikkunasta olisi päässyt sisään, mutta jätin menemättä
Pientä remppaa vailla
Kaiteet puuttuu
Nyttemmin kirkkoa on suomalaisvoimin kunnostettu ja se on lukittuna kalteriovilla. Kirkossa on myös järjestetty entisille vuoksenrantalaisille jumalanpalveluksiakin ja toki kirkko on saanut muutaman muistolaatankin!
Hautakivet ovat kadonneet täältäkin muihin tarkoituksiin
Kiitos! Upeaa että olet kuvannut tämän. Itse olen intohimosta tutkinut netissä kaikkia näitä upeita vanhoja Suomen historiallisia paikkoja, vaikka paikanpäällekin mieli tekisi. Jatka postailemista!
Kiitos! Upeaa että olet kuvannut tämän. Itse olen intohimosta tutkinut netissä kaikkia näitä upeita vanhoja Suomen historiallisia paikkoja, vaikka paikanpäällekin mieli tekisi. Jatka postailemista!
VastaaPoistaKiitos Jonas. Otapa yhteyttä niin ehkäpä vaikka ensi vuonna pääset reissulle mukaan...
Poista