torstai 8. kesäkuuta 2017

Kirvu / Sankaripatsas

Nyt kun maamme juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, niin minäkin aion omalta osaltani osallistua juhlavuoteen. Tarkoitukseni on koko loppuvuoden ajan esitellä kohteita muutamaa poikkeusta lukuunottamatta luovutetusta Karjalasta ja ehkä jopa vähän kauempaakin. Suomen rajojen sisäpuolella sijaitsevat kohteet saavat siis odottaa ensi vuoteen! Mitäs järkeä tässä nyt sitten on? Ilmeisesti ei yhtikäs mitään, mutta alueet ovat kuuluneet Suomeen aiemmin, joten miksi ne eivät nyt kelpaisi esiteltäviksi? Toki pakkohan se on pieni takaportti jättää itselleni, jos vaikka sattuisi kuvatut kohteet loppumaan kesken...
Sankaripatsas on aivan kirkon raunioiden vieressä

Luovutettu Karjala on muuttunut sotien jälkeen, vaikka yhä edelleen osa alueesta on melkoisen tyhjää ja autiota. Kirvussakaan ei liiemmälti ihmisiä liikkunut siellä käydessämme. Joitakin paikallisia alueella sentään asuu, koska törmäsimme ainakin kahteen koiran ulkoiluttajaan. Silti alue on melkoisen rauhallista. No onhan se rajavyöhykealuetta, mitä vartioidaan pistokokein. Se myös osaltaan rauhoittaa suomalaisten liikennettä alueelle, koska asiakirjojen saaminen voi kestää parikin kuukautta.
Päätön nainen pitelee seppelettä ja miekkaa kädessään 

Kirvun kirkon vierestä löytyy vapaussodan sankareille alunperin 19.6.1921 pystytetty sankaripatsas, joka on nykyisin muutettu kaikkien sotiemme kirvulaisten sankarivainajien muistomerkiksi. Komea Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja OY Granitin valmistama veistos on kuitenkin vuosien aikana kokenut kovia. Alkuperäinen sankarihauta-alue tuhottiin sotien jälkeisenä aikana kokonaan, vaikka vielä jatkosodan takaisinvaltausvaiheessa se oli lähes koskematon, kuten alapuolella olevasta kuvasta näkee.
10.8.1941 otetussa kuvassa kaikki on vielä kunnossa. (SA-kuva)
Kun Kirvukin piti luovuttaa syksyllä 1944 uudelleen Neuvostoliitolle, niin samalla katoaa tieto siitä, kuinka muistomerkkiä kohdeltiin. Varmaa on kuitenkin se, että suomalaisten saadessa uudelleen luvan vierailla Kirvussa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, muistomerkki oli kadonnut. Etsintöjen seurauksena patsas löytyi ilman päätä jostain savikuopasta, mutta alkuperäinen jalusta kaiverruksineen oli kadonnut kenties ikiajoiksi. Lieneekö jonkun mökkipahasen nurkkakivenä, kuten on käynyt muuallakin kannaksen alueella....
Tämän sivun kaiverrus on otettu alkuperäisestä tekstistä

Patsaan ympäristö ei ole yhtä koristeellinen kuin alkuperäisessä

Informaatiota

Alkuperäinen ilman päätä oleva patsas kuitenkin pystytettiin alkuperäiselle paikalleen uuden jalustan päälle 27.6.1993 Kirvun pitäjäseuran ja Kirvu-säätiön toimesta. Samalla tästä vapausssodan sankareiden kunniaksi pystytetystä muistomerkistä tehtiin kaikkien sotiemme aikana kaatuneiden 300 kirvulaisen sankarivainajan muistomerkki. Toivottavasti se nyt saisi olla rauhassa....
Sodat ovat koitelleet myös kirvulaisia


Jos kiinnostusta löytyy, niin täältä löydät kaikki kohteet, jotka on esitelty Willimiehen jäljillä-blogissa. Käy kurkkaamassa ja karttaa saa toki jakaa eteenkinpäin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita