Kirvu / Sankaripatsas*

Nyt kun maamme juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, niin minäkin aion omalta osaltani osallistua juhlavuoteen. Tarkoitukseni on koko loppuvuoden ajan esitellä kohteita muutamaa poikkeusta lukuunottamatta luovutetusta Karjalasta ja ehkä jopa vähän kauempaakin. Suomen rajojen sisäpuolella sijaitsevat kohteet saavat siis odottaa ensi vuoteen! Mitäs järkeä tässä nyt sitten on? Ilmeisesti ei yhtikäs mitään, mutta alueet ovat kuuluneet Suomeen aiemmin, joten miksi ne eivät nyt kelpaisi esiteltäviksi? Toki pakkohan se on pieni takaportti jättää itselleni, jos vaikka sattuisi kuvatut kohteet loppumaan kesken...

Sankaripatsas on aivan kirkon raunioiden vieressä

Luovutettu Karjala on muuttunut sotien jälkeen, vaikka yhä edelleen osa alueesta on melkoisen tyhjää ja autiota. Kirvussakaan ei liiemmälti ihmisiä liikkunut siellä käydessämme. Joitakin paikallisia alueella sentään asuu, koska törmäsimme ainakin kahteen koiran ulkoiluttajaan. Silti alue on melkoisen rauhallista. No onhan se rajavyöhykealuetta, mitä vartioidaan pistokokein. Se myös osaltaan rauhoittaa suomalaisten liikennettä alueelle, koska asiakirjojen saaminen voi kestää parikin kuukautta.

Päätön nainen pitelee seppelettä ja miekkaa kädessään 

Kirvun kirkon vierestä löytyy vapaussodan sankareille alunperin 19.6.1921 pystytetty sankaripatsas, joka on nykyisin muutettu kaikkien sotiemme kirvulaisten sankarivainajien muistomerkiksi. Komea Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja OY Granitin valmistama veistos on kuitenkin vuosien aikana kokenut kovia. Alkuperäinen sankarihauta-alue tuhottiin sotien jälkeisenä aikana kokonaan, vaikka vielä jatkosodan takaisinvaltausvaiheessa se oli lähes koskematon, kuten alapuolella olevasta kuvasta näkee.

10.8.1941 otetussa kuvassa kaikki on vielä kunnossa. (SA-kuva)

Kun Kirvukin piti luovuttaa syksyllä 1944 uudelleen Neuvostoliitolle, niin samalla katoaa tieto siitä, kuinka muistomerkkiä kohdeltiin. Varmaa on kuitenkin se, että suomalaisten saadessa uudelleen luvan vierailla Kirvussa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, muistomerkki oli kadonnut. Etsintöjen seurauksena patsas löytyi ilman päätä jostain savikuopasta, mutta alkuperäinen jalusta kaiverruksineen oli kadonnut kenties ikiajoiksi. Lieneekö jonkun mökkipahasen nurkkakivenä, kuten on käynyt muuallakin kannaksen alueella....

Tämän sivun kaiverrus on otettu alkuperäisestä tekstistä

Patsaan ympäristö ei ole yhtä koristeellinen kuin alkuperäisessä

Informaatiota

Alkuperäinen ilman päätä oleva patsas kuitenkin pystytettiin alkuperäiselle paikalleen uuden jalustan päälle 27.6.1993 Kirvun pitäjäseuran ja Kirvu-säätiön toimesta. Samalla tästä vapausssodan sankareiden kunniaksi pystytetystä muistomerkistä tehtiin kaikkien sotiemme aikana kaatuneiden 300 kirvulaisen sankarivainajan muistomerkki. Toivottavasti se nyt saisi olla rauhassa....

Sodat ovat koitelleet myös kirvulaisia

Jos kiinnostusta löytyy, niin täältä löydät kaikki kohteet, jotka on esitelty Willimiehen jäljillä-blogissa. Käy kurkkaamassa ja karttaa saa toki jakaa eteenkinpäin!

Päivitys 25.8.2017
Patsashankkeen rahoituksesta vastasi paikallinen Suojeluskunta, mutta se pyysi hankkeeseen myös Kirvun kunnalta rahoitusta. Saiko se sitä, siihen en osaa vastata. Kaikesta huolimatta patsaasta pyydettiin tarjouksia monilta eri valmistajilta, mutta ilmeisesti hankolainen Granit Oy teki parhaimman tarjouksen, koska se sai tehtävän hoitaakseen. 

Päivitys 13.8.2023

Se on taas veli venäläinen ollut pontevana viime aikoina! Lueskelin viikolla Ilta-Sanomista jutun Kirvun sankaripatsaan tulevasta kohtalosta. En vaan jaksa käsittää......eikö ne mitään muuta keinoa keksi kuin vääristellä historiaa? No, toisaalta joka päivähän heille tulee uutta vääristeltävää mahtavasta menestyksestään Ukrainassa. 

Sinäkin voit lukaista Ilta-Sanomien jutun täältä.

En enää tiedä mitä tässä sanoisi, kun ollaan nykyään vissiin rasistisia natseja kaikki ja olemmepa vielä melkoinen riskitekijä Venäjän naapurimaana. Ilmeisesti olemme yhtä innokkaita hyökkäämään itään kuin ennen talvisotaa? Alkaa olemaan nämä itänaapurin uhkailut ja paskapuheet aika väsynyttä. Itse en aio tuohon huopatossujen maahan enää jalkaani laittaa vaikka muuttuisivat kuinka humaaniksi ja ystävälliseksi kansaksi. Mennyt ihan oikeasti maku koko hommaan.....

Kuten isäni ja hänen sukupolvensa sanoi, niin neukku on neukku, vaikka voissa paistaisi. (itsesensuroin R**** sanan, koska muuten saisin kaiketi bannia tai ainakin Ano Turtiaisen ja Johan Bäckmanin vihat niskoilleni :) 

PS. Veikkaanpa, että Venäjän hävittyä Ukrainan sodan, valtaosan suomalaisten muistomerkeistä kokeneen sabotaasia tai tulleen puskutraktorilla jyrätyksi. Uusia sinne ei kannata enää pystyttää, mutta rajan laittaisin tiukasti kiinni. Mihin sitä enää tarvitaan tulevaisuudessa raja-asemia. Niihin voi vaikkka majoittaa Naton joukko-osastoja!

Slava Ukraini ja Hakkaa päälle!

Päivitys 9.6.2024

Liitän tähän alapuolelle kuvia, miltä Kirvussa näyttää 5.5.2024. Koko sankaripatsas onkadonnut minne lie? Laitoin saman valokuvan Kirvu-säätiölle, mutta vastausta ei ole kuulunut. Tässä siis ehkä? ensimmäisenä kuvat Kirvusta sankaripatsaan katoamisen jälkeen. Ainakaan itse en ole törmännyt uutiseen, missä kerrottaisiin tapahtumasta. Kaikkihan muistavat kun uutisoitiin, että patsaan kyljestä oli hakattu tekstit irti.

                    Kirvun sankaripatsaan jalusta(Kuvattu Kirvussa 5.5.2024)

Jotenkin nämä naapurimaan temput alkavat sapettaa. Varmaan kohta jauhavat kaikki vanhat hautakivet sepeliksi tienpohjalle.