Kirvu / Kirvun kirkko

Muistoristi näkyy kirkonmäelle saavuttaessa

Jääsken seurakuntaan kuulunut Kirvun kappeli perustettiin vuonna 1611, mutta oman papin Kirvu sai vasta 1655. Vuonna 1858 kappeli muuttui kirkkoherrakunnaksi ja Kirvu sai samalla oman kirkkoherran sekä kappalaisen. Myöhemmin sen alue laajeni vielä liitetyillä alueilla Antreasta ja Jääskestä. Tämän päivän kohteemme Kirvun kirkko oli järjestyksessään kolmas samalla paikalla. Ensimmäinen näistä rakennettiin perimätiedon mukaan jo Erik XIV ollessa kuninkaana eli vuosien 1560-1568 aikana. Se ei liene ollut kummoinen, koska 1652 sen on kerrottu olleen erittäin huonossa kunnossa. Oli siis aika rakentaa uusi kirkko.

Alueella on opastaulu

Toinen kirkko valmistui kuitenkin vasta 1689 ja sen katolle ilmestyi Kirvun kukko, mistä voit lukea täältä. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin kirkko todettiin rovastintarkastuksessa olevan kunnostuksen tarpeessa. Pikkuvihaa ennen kirkon todettiin myös olevan kallistunut ja vaativan pikaisia korjauksia. Korjauksia tehtiin pikkuvihan jälkeen. Kirvulaisten onneksi syksyllä 1741 aluetta ryöstelleet kasakat jättivät kirkon polttamatta vaikka aluetta muuten säälimättä tuhottiinkin. Lukuisista korjauksista huolimatta kirkko oli lopulta niin huonokuntoinen, että se määrättiin valtiovallan taholta purettavaksi 1812.

Muistoristi

Kirvun kolmas kirkko ja kellotapuli kohosivat korkealle mäelle vuosina 1815-1816 kirkonrakentaja Juhana Salosen toimiessa suunnitelijana ja rakentajana. Vanhasta kirkosta siirrettiin alttarikaide ja penkit uuteen kirkkoon. Vuosina 1873-1874 tehty suuri remontti tapahtui arkkitehti von Karmin johdolla. Myöhemmin vuonna 1905 tähän puiseen suureen kirkkorakennukseen asennettiin lämmityslaitteet ja seuraavana vuonna ikkunat. Oliko niitä entuudestaan vai ei, se ei ole tiedossani. Ihmettelen, jos niitä ei olisi ollut.

Alueen historiasta kertova laatta on muistoristin juurella

Musiikkia kirkkoon saatiin 1893, jolloin urut asennettiin paikalleen. Sisätiloja koristi myös kaksi alttaritaulua, joista vanhempaa, joka kuvasi Kristusta ristillä, säilytettiin kirkon sakaristossa. Sinne se jäi paikoilleen, kun alue jouduttiin luovuttamaan talvisodan jälkeen. Sen sijaan taidemaalari Aleksandra Såltinin maalaama kirkossa ollut alttaritaulu leikattiin irti kehyksistä ja tuotiin Suomeen. Nykyisin se on Orimattilassa, mikä toimi kirvulaisten pääsijoituspaikkana.

Porraskiviin on maalattu informaatiota

Talvisodan jälkeisenä aikana kirkko kärsi suuria vaurioita, koska rakennusta käytettiin viljamakasiinina. Urut, alttaritaulu ja penkit olivat kadonneet, kuten huomattiin 1941 suomalaisten palatessa alueelle. Kellotapulissa sijainneista kahdesta kirkonkellostakin pienempi oli pudotettu maahan ja se oli särkynyt palasiksi. Isompi kelloista oli säilynyt ehjänä ja nykyisin se on Orimattilassa, minne se tuotiin 1944. Jatkosodan aikana kirkkoa kunnostettin arkkitehti Juhani Viisten johdolla, mutta se jouduttiin luovuttamaan uudelleen syksyllä 1944.

Pitihän se päästä itsekin kuvaan

Tämän jälkeen kirkkoa ei käytetty enää kirkollisissa menoissa vaan siitä tehtiin uusille Kirvun asukkaille kulttuuritalo. Lienee ollut paikallisillekin asukkaille järkytys, kun kirkko paloi maantasalle vuonna 1978. Nyt paikalla ei ole paljoakaan jäljellä.

Kellotapuli sijaitsi kiven kohdalla

Kirkon portaat ja sokkelikiviä niihin maalattuine teksteineen on jäljellä. Lisäksi kirkon alttarin kohdalle kiinnitetty muistoristi näkyy jo kauas alueelle saavuttaessa. Valitettavasti en löytänyt muistoristin, enkä sen juurelle asennetun muistolaatan tekijää ja paljastamisvuotta. Todennäköisesti ne ovat Kirvu-säätiön ja Kirvun pitäjäseuran pystyttämät.

Kellotapulikin on saanut oman laatan

Täältä pääset katsomaan diasarjaa, mikä kertoo Kirvun kirkon historiasta. Mukana on melkoinen joukko vanhoja valokuviakin!