Joskus takavuosina kävin Heinävedellä Lintulan luostarissa, mutta tiesin jo tuolloin sen olevan vain jäljitelmä alkuperäisestä Lintulan luostarista, joka sijaitsi Kivennavalla. Sen kohtalo oli tuhoutua talvisodan melskeissä ja sotien jälkeen alue jäi vielä kaiken lisäksi Venäjän puolelle. Niinpä Heinävedelle rakennettiin uusi luostari Palokin kylään. Ajat kuitenkin muuttuvat ja 2000-luvun aikana Lintulan luostari avasi ovensa Ogonkissa eli samalla paikalla, missä luostari oli ennen sotiakin. Nyt Lintulan luostareita on siis kaksin kappalein - yksi Suomessa ja yksi Venäjällä.
 |
| Lintulan luostari |
Alkunsa Lintulan luostari sai kuitenkin melkoisen ikävän asian takia. Lokakuussa 1888 Venäjän keisarin ja hänen seurueensa juna suistui kiskoilta ja aiheutti kymmenien ihmisten kuoleman. Keisarinkin oma vaunu putosi kiskoilta, mutta se selvisi vähäisin vahingoin. Onnettomuudesta syytettiin rautateiden korkeinta virkamiestä Feodor Neronovia ja hänet tuomittiin kuolemaan. Hengen menettämisen hän kuitenkin vältti vaikka virka menikin, koska hän lupasi lahjoittaa puolet omaisuudestaan hyväntekeväisyysyhteisölle, joka aloitti rakentaa turva- ja koulukotia kodittomille tytöille entisille Neronovin maille Lintulaan. Lisäksi Neronov rakennutti vielä alueelle oman kirkon, joka sai nimen Pyhän kolminaisuuden kirkko.
 |
| Kirkko takapihan puolelta |
Nyt kaikki oli valmiina naisluostarin perustamiseksi, mutta kivennapalaiset eivät halunneet vääräuskoista luostaria alueelleen, missä venäläisten vaikutus oli jo muutenkin suuri väestön mielestä. Lisäksi asiassa vedottiin Suomen omiin lakeihin, joissa luostarilaitos oli kielletty, tosin Valamon luostaria suomalaisetkaan eivät edes harkinneet lakkauttavansa. Luostarin avaamiseen tarvittiinkin Venäjän keisarin allekirjoitus ja se saatiinkin vuonna 1895. Lintulan luostari aloitti samalla kertaa toiminnan, luvattuaan olla häiritsemättä luterilaisia ja vaatimatta avustuksia toimintaansa Suomelta.
 |
| Luostari on mäen päällä |
 |
| Takapihan puolella on melkoiset pengerrykset |
 |
| Kiveä riittää.... |
Luostarin ympäristö oli täynnä venäläisiä huviloita ja rautatie uusia vierailijoita Kivennavalle. Niinpä lahjoituksia kertyi luostarin toimintaan. Tulovirta koostui enimmäkseen lahjoituksista, vuokratuloista ja luostarin omien maataloustuotteiden myynnistä. Luostari pärjäsikin taloudellisesti hyvin, mutta ajat olivat muuttumassa. Muutos alkoi pääsiäisenä 1916, jolloin luostarin kirkko sytytettiin tuleen. Vaikka paikallinen ruhtinas Saltykov maksoikin omista rahoistaan uuden kirkon, niin tästä alkoi luostarin alamäki.
 |
| Luulin tätä ensin haudaksi, mutta |
 |
| se onkin Lintulan Pyhän Troitskin naisluostarin ortodoksiselle hautausmaalle haudattujen kunniaksi pystytetty risti |
Suomen itsenäistyminen muutti olosuhteet luostarissa. Kaikki luostarin nunnat olivat venäläisiä, mutta suomalaiset eivät halunneet myöntää heille kansalaisuutta. Luostarin toiminta oli kituuttamista vähällä rahalla, mutta 1930-luku käänsi hivenen tilannetta parempaan suuntaan. Nunnat möivät luostarin tuotteita Terijoella ja toiminta alkoi vakiintua. Valitettavasti talvisodan alkaminen pilasi hyvin jatkuneen kehityksen. Nunnat siirrettiin evakkoon ja he veivät mukanaan vain yhden ikonin, joka on ainoa vanhasta Lintulan luostarista säilynyt esine. Tämän jerusalemilaisen jumalanäidin ikonin näet täältä. Ikonin lisäksi vain yksi luostarin asuinrakennus säilyi talvisodasta. Sodan jälkeen toiminta jatkui 1946 Heinävedellä.
 |
| Sisäkuvia... |
Alkuperäiselle paikalle venäläiset rakennuttivat uuden Lintulan luostarin, minkä kirkko valmistui 2013. Pakkohan minunkin oli päässä siellä käymään, joten kesällä 2014 edessä oli pysähdys Ogonkissa, mistä luostarin kirkko löytyikin samanlaisena kuin se oli ennen sotia. Täytyy sanoa, että kyllä oli upea kirkko. Hivenen vaan ihmetytti, kun laskivat minutkin sisään, vaikka en takuulla kirvellä veistettyine ulkomuotoineni mene naisesta....
 |
| Kirkon ovenpielestä löytyi valkoinen marmorilaatta |
 |
| Williladykin pääsi luostariin sisälle kun kiskaisi yöpaidan päähänsä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita