Moneskohan kerta se on, kun julkaisen kohteen mistä on enää jäljellä kasa kiveä ja betonia rautoineen? Tällä kertaa tuolta ei voi taaskaan välttyä, mutta oikeastaan se tuo oman viehätyksensä paikalle, missä olen pariin otteeseen käynyt piipahtamassa reissuillani. Tämä postaukseni on oikeastaan ensimmäinen osa, mikä saa päätöksensä ensi kerralla, kun vuorossa on mielestäni yksi kannaksen alueen hienoimpia kohteita, missä olen käynyt. Kerrottakoon siitä lisää ensi kerralla, mutta tutustutaanpa ensin Vammelsuun kirkon raunioihin.
 |
| Vammelsuun kirkko kirkkotien päässä elokuussa 1941 (SA-kuva) |
 |
| Kirkkotien päässä oleva portti kesällä 2015 |
 |
| Kirkkotie kesällä 2015. Kirkon paikka edessä |
Kyseessä on Vammelsuulla sijaitsevan Neitsyt Marian Kaikkien surevien ilokirkko, joka kohosi keskelle Vammelsuun pitsihuviloita, erottuen niiden keskellä kuin toisesta maailmasta olevana. Kirkko edustikin pihkovalaista tyyliä valkoisena, suoraviivaisine linjoineen ja kullattuine kupoleineen. Sen ulkomuodosta oli karsittu pois kaikki venäläiselle kirkkorakennukselle ominaiset koristeellisuudet ja se oli ympäröity korkealla muurilla, minkä sisäpuolelle jäi hautausmaa.
 |
| Kirkon portaat ovat vielä paikallaan |
 |
| Venäläisten muistomerkki |
 |
| En tiedä mitä kivessä lukee.... |
 |
| Kirkon raunioiden vieressä on ortodoksiristi kertomassa paikasta |
 |
| Kirkon raunioita taustalla |
Kirkon rakennutti vuosina 1914-1916 venäläinen valtioneuvos Jevgeni Kartavtsev aiemmin kuolleen vaimonsa Marian muistolle omilla rahoillaan, joten tuohon aikaan poliitikon ammatti oli kaiketi melkoisen tuottoisaa Venäjällä. Kirkko vihittiin käyttöön 8.8.1916 ja sen ikonostaasi oli todella hieno. Samoin sisätiloissa oli kaksi mosaiikki-ikonia, jotka olivat Suomen ainoat itsenäisyytemme alussa. Muutenkin kirkko oli Suomen itsenäistyttyä yksi upeimpia maassamme ja siitä muodostuikin huomattava turistinähtävyys niin kirkon kuin seuraavassa osasta selviävän yksityisen haudan ansiosta.
Talvisodan syttyessä kirkko odotti kohtaloaan, mutta tästä sodasta se selvisi vahingoittumattomana. No, ennen sotaa omat sotilaamme tosin olivat särkeneet kaikki kirkon viisi kelloa käytettyään niitä tarkkuusammunnan kohteina. Toki kirkon sisätilat oli välirauhan aikana putsattu venäläisten toimesta, mutta kirkko saatiin takaisin lähes ehjänä. Sen sijaan kesän 1944 taisteluista kirkko ei enää selviytynyt, vaan se tuhoutui maan tasalle.
 |
| Alueella on myös lukuisia infotauluja |
Nykyisin alue on jälleen suosittu nähtävyys ja viime kerralla paikallinen mies kertoi meille koko alueen historian ja kahden venäläisen rakkaustarinan läpi, vaikka emme ymmärtäneet sanaakaan hänen sepustuksistaan... No, tokihan me jotain ymmärsimme!
 |
| Kirkon läheisyydessä on myös vanha mäkihyppytorni |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita