Olen aina sanonut, että päivä menee hukkaan, jos ei opi mitään uutta sen aikana. No eilen ainakin opin, että etätyöt sopisivat minulle hemmetin hyvin. Iso monikymmensivuinen dokumentti tuli eilispäivänä raapaistua lähes kokonaan pakettiin. Sen tekemiseen olisi työpaikan hektisessä ympäristössä kulunut koko syksy, jos olisi valmistunut tuolloinkaan? Vaan kotosalla innostuin hillittömään työtahtiin, mitä aion jatkaa vielä tänään. Jos samat tehot löytyy, niin olisihan muutama muukin stressiä aiheuttanut homma vähemmän mieltä painamasta. Onhan noita huolia muutenkin, kuten tämän blogin lopettamisesta huolestunut Willilady. Taitaa likkaa harmittaa kun matkat alkavat olla loppusuoralla....
Kaiken lisäksi meinaa pukata flunssaa, koska nokka vuotaa kuin Suomen valtion budjetti. Toivottavasti tämä nyt ei äityisi kovin pahaksi, koska mieluummin olisin terve kuin kipeä. Pitänee ehtoolla ottaa vahvat lääkkeet käyttöön Hurriganesin innoittamana, koska muutenhan vaarantuu SaiPan kauden avauskin, mikä pyörähtää käyntiin Kisapuistossa huomenissa. Tänäänhän SaiPa jo matkaa Kuopioon pisteidenhakumatkalle, mutta siihen keskityn Taurun Eeroa kuuntelemalla. Rytyä pyttyyn!
Teräspesäke 1341 |
Valtatie 6 varrella sijaitsevat Salpalinjan rakennelmat ovat melkoisen massiiviset, mutta kalliiden betonibunkkereiden lisäksi Salpa-linjaan käytettiin halpojakin ja hyödynnettäviä materiaaleja. Aikansa kierrätystä parhaillaan oli neuvostoliittolaisesta panssarivaunusta valmistettu teräksinen tuliasema. Lieneekö sotasaaliiksi saatu tankki muuten vaurioituneen, kun joku neropatti on saanut ajatuksen hyödyntää sitä sopivilta osin?
Pienen betonisen jalustan päälle asetettu BT-5 tankin torni |
Vastaavia teräspesäkkeitä on Luumäellä, mutta koska tämä oli kaikkein helpoiten tavoitettavissa, niin piipahdin täällä. Joissain vastaavissa rakennelmissa on vielä jopa tuolin istuimet jäljellä, mutta tämä on tällainen riisuttu versio. Riisuttu on myös kohde-esittely, koska pesäkkeen vieressä sijainnut bunkkeri jäi kuvaamatta! No, vastaavia on tullut esiteltyä vaikka kuinka monta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita