Eilen loppui velttoilu ja kävimme paikalle saapuneiden kahden poikani kanssa töihin. Rinnetonttimme kulkutien betonilaatat olivat vinksin vonksin ja suoritimme porukalla niiden suoristamisen. Melkoisen kova hommahan tuo oli ja jäi vielä pikkuisen kesken, mutta vielähän tässä on kesää jäljellä suorittaa operaatio loppuun. Toki eilisen jäljiltä tenniskyynärpääni on aivan tulessa, joten tänään on kaiketi otettava vähän rauhallisemmin.... lieneekin syytä tehdä jotain vähän erilaista hommaa tänään. Niinpä aionkin aloittaa jo valmistautumisen uuteen koulun lukuvuoteen ja suunnitella uutta opetusaineistoa yläkouluikäisten historiantunneille. Meneehän se päivä näinkin...
Muutenkin viikko on mennyt mukavasti, kun olen saanut tori.fi sivuston kautta myytyä kaikenlaista meille hyödyttömäksi jäänyttä tavaraa. En nimittäin olisi uskonut, että turhalla tavaralla voisi tienata näin hyvin, että ei ole tarvinnut käydä pankkiautomaatilla kertaakaan yli viikkoon. Nyt olisikin tarkoitus raivailla nurkkia vielä vähän lisää ja laittaa tavaraa myyntiin. Mahtuupahan paremmin liikkumaan kotosalla eikä varastot pullistele lattiasta kattoon. Suosittelen samaa vilpittömästi kaikille lukijoille. Ainakin itseäni tavaranpaljous ahdistaa....
 |
| 1918 - vakaumuksensa puolesta kaatuneet |
Ahdistusta lienee ollut Virolahdellakin sisällissodan aikana. Pieni pitäjä joutui kantamaan melkoisen suoneniskun väestössä, kun sisällissota saavutti loppunsa. Aluksi punaisten hallussa ollut Virolahti muuttui väriltään valkoiseksi huhti-toukokuun vaihteessa ja täällä alkoi sama operaatio kuin muuallakin. Sisällissodan voittanut osapuoli halusi näyttää voimaansa ja järjesti melkoisen puhdistuksen.
Suomen sotasurmasivusto antaa luvuksi 65 henkilöä, jotka menettivät henkensä Virolahdella sodan aikana. Näistä valtaosa on punaisia, jotka kuuluivat hävinneeseen osapuoleen. Erittäin monen kohdalla on maininta ammuttiin tai mestattiin. Paikaksi mainitaan valtaosalla Ilmamäki ja ajankohdaksi toukokuun toinen viikko. En jaksanut laskea kokonaismäärää, mutta toisesta lähteestä löysin lukeman noin 40 henkilöä. Melkoinen määrä, jos lukema pitää paikkansa. No, ainakaan se ei paljoa heitä. Kerrottakoon että, kaikkiaan 185 virolahtelaista menetti henkensä sisällissodan pyörteissä
 |
| Muistomerkki on punagraniittia |
Kuten muuallakin, niin aluksi heitä ei saatu haudata kirkkomaahan eikä heidän muistoaan saanut kunnioittaa muillakaan menetelmillä. Niinpä tänne Virolahden hautausmaalle pystytettiin hävinneelle osapuolelle muistopaikka vasta vuonna 1945, kun ilmapiiri ja aika oli otollisempi. Kuka muistomerkin on tilannut, jäi minulle epäselväksi, mutta se on Haminan kiviveistämö OYn tekemä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita