Tänään en aio tehdä mitään remonttihommia enkä juuri muutakaan ihmeellistä, vaan aion lomailla ja lepäillä koko päivän. Ei kait se huono juttu voi olla, jos antaa itselleen lepoa ja rauhaa keskittymällä miellyttäviin asioihin? Saattaahan tuo olla, että jotain pientä duunia tulee tehtyä, mutta ei mitään ruumiillista ponnistelua, se on tavoitteeni! Joskus nimittäin tuntuu, että kroppa vaatii tässä korkeassa iässä jo enemmän toipumisaikaa rasituksista. Kaiken lisäksi koko kesän vaivannut tenniskyynärpää ei näytä paranevan millään. Sekin asettaa omat rajoitteensa kaikelle tekemiselle. Lienee siis syytä todellakin rajoittaa riehumistani.
 |
| Virolahden valkoisten muistomerkki |
Sen sijaan Virolahdella liki sata vuotta takaperin oli melkoista riehumista, missä osallisina olivat pitäjän sisällissodan eri osapuoliin kuuluneet joukot, joista esittelin eilen kirkkomaalla sijaitsevan hävinneen osapuolen muistomerkin. Tasapuolisuuden vuoksi lienee aiheellista esitellä samaan syssyyn voittaneenkin osapuolen muistomerkki, mistä en tosin tiedä mitään muuta kuin että se on pystytetty paikalleen jo vuonna 1919.
 |
| Muistomerkin toinen puoli.... |
Muistomerkki on komea kahdesta eri värisestä kivestä tehty korkea paasi, minkä kumpikin puoli on kaiverrettu nimiä täyteen. Toisella puolella on neljä nimeä, jotka ovat sisällissodassa kaatuneita valkoisia sotilaita. Sen sijaan toisella puolella on 16 sisällissodan pyörteissä murhatun virolahtelaisen nimet.
En tiedä tapahtumien kulusta Virolahden osalta sen kummempaa, mutta uskoisin sisällissodan tapahtumista löytyvän tarkkaakin tietoa ainakin Virolahden historia-teoksesta. Itse en valitettavasti onnistunut saamaan sitä käsiini, tosin en kovin aktiivisesti sitä yrittänytkään.
 |
| ja toisella puolella murhatut |
Kaikesta huolimatta tästä muistomerkistä olisi mukava tietää muutakin kuin pystytysvuosi, joten paikallishistoriaa tuntevat osannevat minua informoida aiheesta....
Kyseessä ovat Pitkääpaaden taistelun jälkipuhdistuksessa murhatuista. Suojeluskuntalaiset olivat vetäytyneet Lavansaareen, josta he yrittivät neljäs huhtikuuta murtautua linjojen läpi valkoisten puolelle. Punaisten johtajana toiminut vehkalahtelainen Edvard Kurko hälytti apuun 500 kotkalaista ja taistelua seuranneissa puhdistuksissa kaikkiaan 34 metsistä tavattua tai jo aiemmin vangittua valkoista tuli ammutuiksi Harjun koululla tapahtuneen kuulustelun jälkeen.
VastaaPoista