Joskus mietityttää, että kuinkahan Suomessa suhtauduttaisiin, jos maahamme alettaisiin suunnitella venäläisiä muistomerkkejä. Moni merkittävä venäläinenhän on jättänyt jälkensä Suomenkin kamaraan, mutta itse en ole sen kummemmin törmäillyt muihin kuin muistolaattoihin. No, onhan noita muutama patsas keisarille je Leninillekin, mutta ei niitä montaa ole. Sen sijaan suomalaiset ovat saaneet pystyttää omia sodista, kirkoista ja hautausmaista kertovia muistomerkkejään kaikkialle Karjalaan. Onneksi joukossa on aina muutama poikkeuskin tuosta kaavasta ja tänään voinkin ilolla esitellä yhden semmoisen....
 |
| Södergranin muistomerkki löytyy kivetyn polun päästä |
Kyseessä on suomalaiselle runoilijalle Edith Södergranille omistettu muistomerkki Raivolassa eteläisellä Karjalan kannaksella. Vaan kuka oli tämä naisrunoilija, jota yhä edelleen tituleerataan maamme tunnetuimmaksi runoilijaksi? Vuorossa siis elämänkerta, mutta kuten minut tunnette, niin yritän tiivistää sen mahdollisimman lyhyeksi....
 |
| Muistomerkkialue on hyvin hoidettu |
Edith syntyi Pietarissa 4.4.1892, mutta hänen vanhempansa olivat kotoisin ruotsinkieliseltä rannikkoalueelta Närpiöstä. Perhe muutti Raivolaan, mistä isä sai töitä sahanhoitajana. Ilmeisesti perhe oli hyvintoimeentuleva, koska Edith kävi koulunsa Pietarissa, missä hän aloitti runojen kirjoittamisen saksankielellä jo nuorena. Tuolloin Pietarissa oli helppo tutustua aikansa uusiin taiteen ajatuksiin.
 |
| Edith Södergranin muistomerkki |
Edith sairastui keuhkotautiin 1908, mihin hänen isänsä oli kuollut edellisenä vuonna. Tästä alkoi kierre, missä hän kierteli eri parantoloissa ulkomaita myöten saamassa hoitoa sairauteensa. Aikansa kutakin ja 1914 Edith päätti luopua parantoloista ja keskittyi pelkästään runouteen vaikka ajoittain voimia olikin vain vähän.
 |
| Muistomerkin vierellä on viehättävä ortodoksikirkko |
Nyt alkoi Södergranin tuottelias runokausi. Esikoiskokoelma Dikter julkaistiin 1916 ja se sai aikaan melkoisen kirjavan palautteen. Osa piti runoja vaikeaselkoisina ja osa epäsovinnaisina. Samaan aikaan Södergranin luottohenkilöksi kohosi kaksi ihmistä. Hagar Olsson oli heistä toinen ja hän toi Södergranin Ultra-lehden toimintaan mukaan. Toinen oli Elmer Diktonius, jonka kanssa Södergran oli pitkään kirjeenvaihdossa.
 |
| Raivolan uusi ortodoksikirkko nousee myös lähelle.....vanhoilla piirustuksilla |
 |
| Uusi kirkko ei ole vieläkään valmis. Kuvat otettu kesällä 2015 |
Lopulta runoilijan sairaus alkoi saada niskalenkin runoilijasta ja koska hän edelleen pysyi päätöksessään välttää laitoshoitoa, niin hän kuoli 24.6.1923 Raivolassa, missä hänet haudattiin omaan puutarhaansa. Hänen haudalleen Wäinö Aaltonen teki hautamuistomerkin, mutta se tuhoutui sota-aikana. Nyt Raivolan ortodoksikirkon vieressä on hänen uusi muistomerkkinsä, joka on Wäinö ja Matti Aaltosen suunnittelema, jonka lienee kustantanut Finlands Svenska Författareförening. Eräiden lähteiden mukaan se olisi sijoitettu nykyiselle paikalleen 1960. Jotensakin minua hivenen epäilyttää.....
Muistomerkki paljastettiin räntäsateisena marraskuun päivänä 1960. (Katri Veltheim: "Kannaksen teillä", v:lta 1987).
VastaaPoista