Willimies on sairaana. Lähes jokavuotinen korvatulehdus on valvottanut monta yötä peränjälkeen. Saamarin kova kipu raastaa päätä, koska torstaina saamani antibioottikuuri ei tehoa ainakaan vielä. Mitäpä tässä sitten on muuta tekemistä kuin julkaista taas yksi blogin kohde Karjalan kannakselta.
Tällä kertaa jutun otsikko on vähän hämäävä. Kerron kyllä Uudenkirkon luterilaisen kirkon historiasta, mutta ainoa kuva on SA-kuvien kuva kirkon raunioista, joita en edes vaivautunut etsimään käydessäni paikan päällä kesällä 2016. Syy, miksi en etsinyt niitä oli se, ettei siellä ole muistomerkkiä kirkon menneisyydelle. Jos siellä olisi jotain kaikesta huolimatta, niin joutuisin käymään paikan päällä uudelleen. Toivottvasti näin ei käy....
|
Kirkon rauniot kesällä 1941(SA-kuva) |
Uudenkirkon seurakunta erosi Kannaksen vanhimmasta seurakunnasta Pyhärististä(Muolaasta) jo vuonna 1445. Seurakunnan harmiksi 500-vuotis juhlat jouduttiin muuttuneen rajan takia pitämään Turun tuomiokirkossa heinäkuussa 1945. Puitteet olivat siis ainakin suurimmat mahdolliset....
|
Kellotapulin alaosa kesällä 1941(SA-kuva) |
Uudenkirkon seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Kaukjärvellä ja kuten historiasta osaatte päätellä, niin kirkko oli tietenkin katolinen kirkko, koska uskonpuhdistus tapahtui vasta 1500-luvun aikana. Kirkko tosin jo tuhoutui vuonna 1495 sotaisuuksien seurauksena. Toinen kirkko tuhoutui vuonna 1586. Edessä oli uuden kirkon rakentaminen, mikä tehtiinkin samalle alueelle kuin viimeiseksi jäänyt kirkko. Näin tämä tapahtuma on saattanut antaa nimen koko paikkakunnalle, Uudellekirkolle.
|
Kirkon vai hautausmaan portaat? |
Tuo uusi kirkko tuhoutui suuren pohjan sodan aikoihin ja edessä oli jälleen uuden kirkon rakentaminen. Se kuitenkin rakennettiin ilmeisesti huonosti tai sitten siitä ei jaksettu pitää huolta, koska se rappeutui nopeasti ja pakotti uusikirkkolaiset ryhtymään uudelleen kirkon rakennuspuuhiin. Uutta kirkkoa alettiin rakentamaan ja tämä valtavista honkarungoista rakennettu kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1800. Tässä Matti Salosen rakentamassa kirkossa oli yhteensä 1600 istumapaikkaa, joten se on ollut järjettömän suuri.
|
Nykyisin kellotapuli on keskellä venäläisten hautausmaata |
Kirkossa oli urut ja ne olivat 28 äänikertaiset ja sen alttaritaulu esitti Jeesusta Getsemanessa. Tekijän nimi on jäänyt itseltäni selvittämättä, mutta kyseessä oli joku Pietarissa asuva saksalaismies. Kirkon sisätiloissa oli myös isokokoinen Martti Lutheria esittävä kipsipatsas sekä yhteensä kuusi kappaletta upeita korinttilaispylväitä. Myöhemmin kirkko sai 1903 oman lämmityslaitteiston ja juuri ennen kirkon tuhoutumista se kerittiin uudistaa arkkitehti Röneholmin suunnitelmien mukaan.
|
Luonnonkivi on vahva rakennusmateriaali |
|
Oviaukon yläpuolelta on seinää romahtanut alas |
Talvisodan alkuvaiheessa vihollinen eteni nopeasti Uudenkirkon suuntaan ja edessä olikin raskas tehtävä. Kirkko piti tuhota polttamalla, ettei vihollinen olisi saanut kirkosta suojapaikkaa. Tehtävän suoritti kirkkoa viimeisenä käyttänyt Jääkäripataljoona I, jonka viestijoukkueen radioasema toimi kirkon tiloissa. He sytyttivät kirkon palamaan 4.12.1939 ja se paloikin totaalisesti maantasalle. Samalla kertaa tuhoutui myös E.Lohrmanin suunnittelema ja vuonna 1857 valmistunut kellotapuli. Siitä on enää jäljellä kivinen alaosa, mitä käytettiin aikoinaan paarihuoneena ja varastona. Kirkonkellot eivät enää soita omaa sävelmää.....
|
Kiviä on tippunut seinistä alas.... |
|
Vuosiluku 1857 kertoo kellotapulin valmistumisvuoden |
|
Kuinkahan monta vuotta seinät ovat vielä pystyssä? |
Ihan hyvä että virtaa riittää lähihistorian tutkimiseen, itse olen hieman jo huono touhuumaan. Sukuni isän äidin puolelta on Lempiäisiä, koulukaverini suku, Pekka J Lempiäinen toisen polven pappismiehiä on myös Uudestakirkosta, ollaan epäilty että ollaan sukua. Ne kirkonkirjat kun tuppas aikanaan palamaan kirkkojen myötä ja Uuudessakirkossa on ollut aika monta kirkkoa...Kaikkea hyvää ja intoa aiheeseen jatkossakin. Erkki Weckman Hki
VastaaPoistaKiitokset Erkki. Yritän jaksaa homman loppuun!
VastaaPoista