Viipuri on vanha kaupunki, minkä historiassa on sattunut kaikenlaista vuosisatojen varrella. Kaupunki on kuulunut milloin ruotsalaisille, venäläisille tai suomalaisille. Se onkin taannut kaupungille menneisyyden, jolloin kaupunki oli ehkä kansainvälisin paikkakunta näillä nurkilla. Ehkä parhaiten vaikeita ja ajoittain kipeitäkin historian hetkiä kuvastaa Viipurin vanhalla raatihuoneen torilla sijaitseva Torkkeli Knuutinpojan patsas. Kyseinen henkilöhän on perinteisesti nimetty Viipurin kaupungin perustajaksi, vaikka samalla paikalla oli toiminut jo satojen vuosien ajan karjalaisten kauppapaikka.
 |
| Vanhan raatihuoneen tori ja Torkkelin patsas |
 |
| Torkkelin patsas on täysin kunnostettu |
Viipurin perustaminen ja linnan rakentaminen on perinteisesti yhdistetty viimeiseen eli kolmanteen Suomen alueelle tehtyyn ristiretkeen. Mitään varmuutta ei ole siitä, että oliko Torkkeli reissussa mukana, mutta ainakin hän on nykyisin juuri parhaiten tunnettu tästä teostaan. Kukaan tuskin enää muistelee hänen päiviensä päättymistä pää mestauspölkyllä! Jos kuitenkin Tyrgilsin eli meikäläisittäin Torkkelin elämäntaival kiinnostaa, niin kurkkaapa täältä.
 |
| Viipurin takaisinvaltauksen hetkellä 31.8.1941 tori näytti erilaiselta...(SA-kuva) |
 |
| Patsas on ehjä, mutta raatihuone on palanut pahasti (SA-kuva) |
Pitihän kaupungin perustajalle lopulta pystyttää patsaskin, mutta sitä viipurilaisten piti odottaa kauan. Aloitteen patsaasta tekivät Viipurin ruotsinkieliset arkkitehti Johan Jacob Ahrenbergin johdolla jo 1870-luvulla. Yksimielisyys patsaan tilaamisesta syntyi lopulta ja sen tekijäksi valittiin kuvanveistäjä Ville Vallgren. Kolmen vuoden urakoinnin seurauksena patsas valmistui vuonna 1887, mutta nyt edessä oli uusi ongelma, suorastaan poliittinen. Venäläiset näet kielsivät patsaan pystyttämisen, koska olihan kyseessä ruotsin entinen kuningas ja arvostettu sotasankari. Tämähän ei tietenkään käynyt päinsä!
 |
| Torkkeli ja raatihuone kunnostettuina |
 |
| ullakkopalo raivosi raatihuoneen ylimmässä kerroksessa 2015 |
Vallgren oli satsannut patsaaseen kaikkensa käyttäen esikuvana Tukholmaan 1800-luvun puolivälissä pystytettyä Birger Jaarlin patsasta. Pitkän väännön jälkeen lupa patsaan pystyttämiseen saatiin 1908 ja se sijoitettiin vanhan raatihuoneen edustan torille arkkitehti Segerstadtin suunnitteleman jalustan päälle. Eihän tuo patsas vielä tuolloinkaan ollut kaikille mieleinen, vaan Viipurin suomenmieliset vastustivat patsaan pystyttämistä.
 |
| Pitihän se itsekin päästä kuvaan |
Patsaan arvostus nousi kuitenkin Suomen itsenäistyttyä 1917 ja siitä muodostui nopeasti kaupungin tunnettu symboli, mikä kuvasti länsimaista sivistystä idän porteilla. Valitettavasti Torkkeli Knuutinpoika ei ole saanut aina tähystää oman jalustansa päältä, vaan patsas vaurioitui pahasti Viipurin taisteluiden aikana kesällä 1944. Lopulta patsaalla oli edessään siirtäminen rikkinäisenä pois paikaltaan 1948. Patsas oli jemmassa jossain Salakkalahden alueella aina vuoteen 1975 saakka, jolloin sen löysi Viipurin museon työntekijä. Onneksi hän päätti varastoida patsaan eikä antanut lupaa hävittää sitä.
 |
| Torkkeli katselee linnan suuntaan |
 |
| Torkkeli Knuutinpoika |
Aikansa Viipurin linnan varastossa maannut Torkkeli odotti aikoja parempia ja ne tulivatkin. Välittömästi Neuvostoliiton romahdettua, patsas päätettiin restauroida. Työ aloitettiin 1991 ja lopulta kunnostettu Torkkeli Knuutinpojan patsas oli valmis sijoitettavaksi entiselle paikalleen. Toivottavasti tämä Viipurin 700-vuotisjuhlien 2.7.1993 merkittävin osa saa katsella vielä satoja vuosia rakennuttamansa Viipurin linnan suuntaan...
 |
| Patsasta voi katsella vaikkapa terassikahvia nautiskellen |
Tämä juttu huvitti minua suuresti ;) wenäläiset vaalii siis ruotsinvallan aikaisen nöösipojan muistoa, jolta katkaistiin pää
VastaaPoistaansioistaan suomalaisten sortamisesta,,