keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Palkeala / Larin Parasken hautamuistomerkki

Jatketaan samalla paikalla eli Palkealan ortodoksihautausmaalla. Eilen esittelin paikan yleisesti, mutta tänään keskitymme vain yhteen muistomerkkiin, joka on paljastettu aikoinaan yhdelle naishenkilölle, jonka merkitystä maamme sivistyksen ja kulttuurin kehitykselle ei kaiketi osata enää tänäpäivänä arvostaa? Monet eivät varmaan edes ole kuulleet hänen nimeään, mutta jospa nyt se edes jollekin lukijalle jäisi mieleen....
Larin Parasken alkupeäinen vuonna 1911 pystytetty muistomerkki kuvattuna syksyllä 1941(Kuva SA-kuva)

Me korostamme monesti Kalevalan osuutta maamme sivistymisessä ja kulttuurin kulta-ajan kivijalkana. Sitä tuo teos onkin, mutta mistä nuo runot Kalevalaan ja sen jatko-osaan Kantelettareen ovat tulleet? No Karjalasta tietenkin ja etenkin niiltä alueilta, jotka eivät ole enää osa maatamme. Sieltä tuo runous ja itkuvirret ja muu runous on ammennettu. Yhtenä osana siitä on myös päivämme kohteen pääosan esittäjä Larin Paraske, vaikka hän nyt ei Kalevalaan mitenkään liitykään.
Larin Parasken muistomerkki on tien laidassa

Larin Paraske syntyi vuonna 1833 Lempaalan Mäkienkylässä, missä hänen syntymäpaikkansa kyläkaupan seinään on kiinnitetty muistolaatta Inkerin kulttuuriseuran toimesta. Kävimme Williladyn kanssa paikan päällä kesällä 2017 ja veikkaanpa, että tuskin tuota laattaa kovinkaan moni suomalainen on nähnyt. Toivottavasti karelianismi aatteena heräisi uudelleen henkiin ja innostus tutustua alueeseen lisääntyisi. Nyt liian moni suomalainen tyytyy käymään joko rajalla tankkaamassa tai korkeintaan Viipurissa ostoksilla. Nähtävää olisi paljon enemmänkin....

Larin Paraske(aluksi Paraskeva Nikitina) syntyi perheeseen, jossa isä oli Kusovin hovin maaorjana. Äiti oli syntyjään Vaskelan kylästä Metsäpirtin läheltä. Täältä Larin Paraske löysi itselleen miehen ja muutti äitinsä kotikylään parikymppisenä. Täällä hänen nimensä muuttui miehen kotitalon Larin mukaan Larin Paraskeksi.Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista vain kolme eli aikuisikäiseksi. Sairaalloisen miehensä ja perheensä elättääkseen larin otti orpolapsia hoitaakseen, veti laivoja ja kantoi halkoja. Elämä oli siis melkoisen kovaa ja lopuksi Larin jäi vielä yksin, kun hänen miehensä kuoli 1888.
Parasken muistomerkki


Muistomerkillä on käynyt muitakin suomalaisia kynttilöistä päätellen

Kuuluisuuteen hän nousi paikallisen apupapin Adolf Neoviuksen ansiosta, kun hän aloitti keräämään alueelta kansanrunoutta. Heidän yhteistyönsä aikana Paraskelta kirjoitetttiin ylös laajin yhdeltä ihmiseltä kerätty runoaineisto. Se sisälsi  32 000 säettä kalevalamittaista runoutta, lähes 3 000 sananlaskua ja arvoitusta, 25 itkuvirttä, parikymmentä uusimittaista kansanlaulua ja kuvaus vanhoista häätavoista. On siinä ollut muistamista kerrassaan!!!!!

Tämä yhteistyö teki Paraskesta tunnetun ja lisäksi hän muutti Porvooseen kolmen vuoden ajaksi, jolloin kaikille maamme karelianisteille tuli helpoksi tavata aito runonlaulaja. Niinpä hänen nimensä nousi kaikkien huulille. Vaikka hän olikin aikansa superjulkkis, niin se ei auttanut yhtään hänen taloudellista tilannettaan. 

Nina Sailon tekemä reliefi


Palattuaan Vaskelaan hän sairasteli ja eli köyhyydessä, menettäen kotitilansa verorästien takia. Hän kuoli köyhänä runoilijana 3.1.1904 Metsäpirtissä.

Larin Paraske haudattiin tänne Palkealan ortodoksihautausmaalle, mutta vasta vuonna 1911 Etelä-Karjalaisseurojen liitto pystytti hänelle hautamuistomerkin Palkealan hautausmaalle. Se selvisi sodista ehjänä, mutta kun suomalaiset pääsivät alueelle käymään uudelleen 1980-luvun loppupuolella, niin muistomerkin huomattiin kadonneen. Oli aika pystyttää uusi näköisversio.
Patsas on näemmä 170 senttiä korkea

Uusi muistomerkki pystytettiin 1990-luvun alussa ja reliefin siihen on tehnyt Nina Sailo. Lisäksi siihen on kaiverrettu koskettava teksti: Tuulet toivat runovirret, ahavaiset antelivat, meren tyrskyt työntelivät

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita