Aina välillä päähäni on hiipinyt ajatus, että Lappeenrannasta ei löytyisi yhtään muistomerkkiä, mikä ei olisi tiedossani, julkaistu tai odottamassa julkaisua. No, ei pitäisi heittäytyä liian ylpeäksi, koska eihän tuo ole totta kuitenkaan. Niin kävi tämänkin päiväisen kohteen kanssa. Tästä muistomerkistä en todennäköisesti olisi koskaan kuullut mitään, koska Internetistä tästä ei löydy sanaakaan tietoa tai sanotaan reilusti, että ainakaan minä en löytänyt.
 |
| Hanna-Kaisa Vaittisen lähettämä kuva muistomerkistä |
Tämä muistomerkki paljastui minulle reilu vuosi takaperin, kun kyselin Haminan Facebook-ryhmistä apua muutamaan Suomenlahden saarissa sijaitseviin kohteisiin. Sain tuolloin paljon hyviä kuvia monilta lukijoista ja siitä vielä iso kiitos näin pitkän ajan jälkeenkin! Tuolloin yhteyttä otti myös haminalainen Hanna-Kaisa Vaittinen, joka tarjoutui kesän 2018 kuvailemaan kohteita minulle. Jotenkin Messenger-keskustelumme ajautui Nurmelan kylään, mistä hän on kotoisin ja hän lähetti minulle kuvan tästä muistomerkistä ja lisäksi vinkkasi kirjasta Kankaisiista Korvenkantaan, mistä löytyy tietoa urheiluseura Tarmosta. Niinpä osaan nyt sitten jotain kertoakin, koska jäi käymättä Hanna-Kaisan vanhemmilla kaffeella, kuten lupailin!
 |
| Itse kävin paikalla heti keväällä |
 |
| Muistomerkki on toimitalon portailla |
Urheiluseura Tarmon historia alkoi samalla tavalla kuin varmaan muuallakin. Nurmelan kylän pojilla oli tekemisen puutetta, vaikka intoa urheiluun oli vaikka muille jakaa. Niinpä eräänä toukokuisena sunnuntaina 1918 kylän poikien juoksukilpailun jälkeen, nousi esiin ajatus oman urheiluseuran perustamisesta kylälle.
Ensimmäisenä perustamisajatuksen nosti esille Mainingin Ilmari ja samalta mieheltä tuli ehdotus, että seura olisi nimeltään Tarmo. Samalla kertaa päätettiin perustaa seuralle johtokunta, jonka johtoon valittiin Emil Nurmela ja Mainigin Ilmarista sihteeriksi. Koska johtokunnassa piti olla kuusi jäsentä, niin johtotehtäviä löytyi myös Edvard Sepälle, Anton Yläoutiselle, Anton Rekaselle ja Yrjö Nurmelalle. Porukan ensimmäinen tehtävä, sääntöjen tekeminen, tehtiin samantien. Lopuksi päätettiin selvittää seuraavan viikon aikana, mistä saataisiin tontti toimitalolle.
Tontti saatiin Simo Sepältä, joka vuokrasi maan pojille ja antoi kaupantekiäisiksi tontin puut rakennustarpeiksi. Nyt rahattomat pojat päättivät rakentaa oman toimitalon samantien ja talkoillahan se tehtiin kuten tuohon aikaan oli tapana. Rahaa toki tarvittiin myös tiiliuuneihin, kattoparruihin ja muurarin palkkaan, mutta tässä vaiheessa seuran puheenjohtaja Emil Nurmela antoi seuralle lainan, millä saatiin työt valmiiksi.
 |
| Talo paloi kesällä 1941 |
Kun tuumasta pantiin Nurmelassa toimeksi, niin jo uutena vuotena talo oli valmis käyttöön. Vihkiäisjuhlan yhteydessä kertyi tuloja sen verran, että ensimmäinen erä lainaa maksettiin pois. Pari vuotta etiäpäin, niin velka oli kokonaan kuitattu arpajaisten ja iltamien tuloilla. Nuorissa oli tuohon aikaan potkua...
Kilpailutoiminta oli alkuvaiheessa aktiivista ja tiukka kilpailuasetelma syntyi Virolahden Sammon, Aholan Veikkojen ja Miehikkälän Vilkkaan Muurikkalan Kaiku-osaston kanssa. Yleisurheilun kolmiottelu ja 5x1000 metrin viestijuoksu olivat suosituimmat lajit. Kilpailut olivat suosittuja ja keräsivät isot yleisömäärät, kun kylien välejä ratkottiin rauhanomaisesti. Unohtaa ei sovi myöskään Salajärven jäällä hiihdettyä 10x20 kilometrin viestihiihtoa. Siinä punnittiin keväthangilla, että kuka on tekijä suksilla.
Kuten niin usein, tilanteet muuttuvat. Perustajajäsenet avioituivat ja Ilmari Mainingin muutettua pois kylästä, alkoi illanvietot vähentyä. Tilalle tuli tanssi ja se johti muutoksiin. Näyttämö purettiin, jotta tilaa tanssijoille saatiin lisää. Näin Tarmo jatkoi kyläläisten viihdyttämistä sotavuosiin saakka. Traaginen loppu Tarmon toimitilalle koitti koitti kesällä 1941, kun Neuvostoliitto ampui tykeillä Suomen puolelle. Talo paloi maan tasalle.
Muistomerkin paljastajista en tiedä varmasti, mutta eiköhän ne ole samojen kylien miehet, jotka aikoinaan rakensivat talonkin. Siitäkään minulla ei ole tietoa, että koska muistomerkki on tontille noussut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita