Aikoinaan Nuijamaa kuului Viipurin seurakuntaan, mutta
huonojen kulkuyhteyksien takia pappi harvemmin vaivautui Viipurista saapumaan
Nuijamaalle kirkonmenoihin. Pahimmillaan pappi piipahti kylässä vain yhden
kerran vuoden aikana. Tästä Nuijamaan väki ei pitänyt ja alkoivatkin valittaa
hengellisen puolen huonosta hoitamisesta. Perisuomalaiseen tapaan valittaminen
kannatti ja lupa oman kirkon rakentamiseen saatiin.
 |
| Ensimmäisen kirkon muistomerkki |
Vuonna 1887 Nuijamaan ensimmäinen kirkko valmistui
arkkitehti E.Dippelin piirustusten mukaan. Kyseessä oli hirsinen tornimainen
talkootyönä rakennettu herran huone. Nuijamaan asukkaiden hengellisten asioiden
hoitaminen alkoikin kirkon vihkiäistilaisuudesta, jolloin paikalla oli Porvoon
piispa C.H.Alopaeus seuranaan muutama pappi, ilmeisesti Viipurin seurakunnasta,
johon Nuijamaakin kuului aina vuoteen 1903 asti. Tällöin Nuijamaan
ensimmäiseksi papiksi valittiin K.A.Olander.
Kovinkaan kauan Nuijamaa ei saanut nauttia omasta
kirkostaan, koska 30.6.1941neuvostoliittolaisten ampuma kranaatti osui kirkkoon
ja kahdessa tunnissa hirsinen kirkko paloi maan tasalle. Tästä katastrofista on
muistona sodan aikaisesta tankkiesteen kivestä tehty muistomerkki, joka
muistuttaa entisestä kirkosta. Paikalla on myös
muistokivi. Idea kyseiseen muistomerkkiin on lähtöisin Elis Ruokoselta.
 |
| Muistolaatta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita