Lappeenranta / Rauhan hautausmaa

Joutsenon Rauhan alueelle oli tarvetta perustaa uusi hautausmaa talvisodan alkuvaiheessa. Suomen suurin talvisodan aikainen sotasairaala nro.43 oli läheisessä Rauhan mielisairaalassa ja ajateltiin, ettei vainajien siirtäminen toiselle paikkakunnalle olisi mahdollista sodan olosuhteissa. Niinpä Rauhan puutarhuri Martti Toivoselle annettiin tehtäväksi etsiä uudelle hautausmaalle paikka mahdollisimman nopeasti. Itsenäisyyspäivän yönä hän löysi sopivan paikan ja jo 8.12.1939 ensimmäiset vainajat laskettiin haudan lepoon tänne Rauhan hautausmaalle.

Tuntemattoman tekijän "Rukoileva enkeli"

Hautausmaan karuin muistomerkki on rukoileva enkeli, mikä on siirretty Rauhan mielisairaalan pihalta tänne hautausmaalle. Sen tekijä oli tuntemattomaksi jäänyt mielisairaalan potilas, jonka käden jälki on ainakin Willimiehen mielestä suorastaan liikuttava. Polvirukoukseen vaipunut betoninen enkeli on aikojen saatossa menettänyt toisen teräksisen siipensä, mutta se ei vaikuta teoksen vaikuttavuuteen.

Muistokivi Rauhan hautausmaalla

Vierelleen rukoileva enkeli on saanut vuonna 2003 muistokiven, missä kerrotaan hautausmaan historiasta ja mielisairaalan potilaiden hautaamisesta, joiden koti jäi sotaa seuranneiden rajanmuutosten takia Neuvostoliiton puolelle.

Alueella on myös kymmenen talvisodassa henkensä menettäneen sotasankarin hautamuistomerkki, joista yksi oli tuntematon. Lisäksi alueelle on sotavuosina haudattu muitakin. Lukuisia siviilejä tietenkin, ja kuusi neuvostoliittolaista sotavankia sekä kymmenen saksalaista sotilasta, joista yksi oli lentäjä. Heidän ruumiinsa on kuitenkin siirretty pois hautausmaalta jo 1950-luvulla.

Talvisodan sankarien hautamuistomerkki