Lappeenranta / Talvisotaan lähdön muistomerkki*

Päivälleen tasan 73 vuotta takaperin Suomi joutui keskelle toista maailmansotaa. Vihollisen hyökkäys ei tainnut olla kenellekään mikään jättiyllätys, mutta monet eivät silti uskoneet sodan syttyvän talviaikaan. Jos joku hetki ylipäänsä on hyvä sodan syttymiselle, niin talvisodan alkamisajankohta oli erinomainen suomalaisten kannalta. Talviset olosuhteet tasoittivat armeijoiden välisiä resurssieroja, vaikka panssareita pysäyteltiinkin koivupropsien ja Molotovin cocktailien avulla.

Vaikkei sota koskaan järkevää ja hyväksyttävää olekaan, niin asialle Suomi ei voinut mitään. Neuvostoliitto hyökkäsi yllättäen maamme kimppuun koko itärajan leveydeltä ja kaiken muun lisäksi pommittivat Helsinkiä ja muita suuria kaupunkejamme välittömästi sodan ensimmäisenä päivänä. Siis minkä sodan? Neuvostoliitto ei vaivautunut edes julistamaan sotaa Suomelle. Tämä oli ehkä päivän suurin yllätys Suomelle?

Talvisotaan lähteneiden joutsenolaisten muistomerkki siunauskappelin edustalla

Tilanteen kehittyminen sodaksi alkoi jo vuoden 1938 aikana, jolloin Suomen hallitusta lähestyttiin ensimmäistä kertaa alueneuvottelujen puitteissa. Suomi ei antanut periksi ja neuvottelut venyivät seuraavaan vuoteen asti. Suomalaisten sinnikäs peräänantamattomuus on mahtanut tuntua neuvostoliittolaisista raivostuttavalta? ”Eikö nuo pienen maan asukkaat tajua omaa parastaan?” Pakko sanoa näin jälkikäteen, että oli meillä melkoisen kovapäisiä poliitikkoja tuohon aikaan. Nykyisiä en viitsi edes mainita, koska talousuutisistahan tuon nykyisen ”Euro Kreikkaan – pelastamme Suomea” politiikan kannattajat voi selvittää. Eikö noille meidän poliitikoille ole iltasaduissa kerrottu vanhaa sananlaskua, ettei kannettu vesi kaivossa pysy?

Joutsenon miehet sen sijaan jättivät rahapussinsa kotio 13.10.1939, jolloin miesten piti lähteä ylimääräisiin harjoituksiin(YH) raja-alueelle. Lähdön hetkellä tuskin mietittiin kovinkaan syvällisiä, vaan oltiin valmiit lähtemään puolustamaan maata ylivoimaista vihollista vastaan, mikä oli vieläpä maailman suurin maa. Tällaista uhrihenkeä kaivattaisiin nykyisinkin, että ei aina mietittäisi mitä valtio tekee minun hyväkseni, vaan oltaisiin valmis antamaan jotain takaisinkin. Nykypäivänä tuskin henkeään tarvitsee laittaa uhriksi, mutta voisimmehan tinkiä vähän elintasostamme. Tällä keinolla saataisiin tämä maa rakennettua vieläkin paremmaksi, tietenkin niin että uhraamamme panos käytettäisiin omassa maassamme.

Muistolaatta

Joutsenon kirkon vieressä hautausmaan kappelin kupeessa on muistomerkki näille 13.10.1939 talvisotaan lähteneille sotilaille. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1980 ja sen suunnitteli Reino Puustinen. Pystytyksestä ovat vastanneet Joutsenon seurakunta, Joutsenon kunta ja joutsenolaiset veteraanijärjestöt. Muistomerkkistä huolehtii nykyisin Joutsenon seurakunta. Kaikessa karuudessaan muistomerkki kuvaa Joutsenon miesten lähtöä sotaan, jonka alkamista he joutuivat puolitoista kuukautta odottelemaan rintamaoloissa. Tuumaakaan peräänantamatta he antoivat kaikkensa esimerkiksi Muolaan alueen taisteluissa Karjalan kannaksella.

Näiden veteraanien, kuten muidenkin, edessä kannattaa ottaa lakki päästä!

Päivitys: Finlandiahymnin dramaattiset tunnelmat sopinevat tähän tarinaan?