Elokuussa 1932 vihittiin käyttöön Ristikankaan hautausmaa,
joka sijaitsee pari kilometriä keskustasta etelään. Täältä löytyy Lappeenrannan ensimmäinen uurnahautausalue. Täällä on noin 6000 hautapaikkaa ja lisäksi
muistolehdossa on 2600 uurnahautapaikkaa. Ilmeisesti Lappeenrannassakin
polttohautaus on yleistymässä, vaikka itse olen edelleen perinteisen linjan
miehiä. Toisaalta tärkeintä on paikka, missä omaiset voivat muistella vainajaa.
Ristikankaan uurnalehtoaluetta (Kuvan nappasi assistentti Niemelä) |
Hautausmaan pohjoisosasta löytyy vuonna 1957 käyttöön otettu
siunauskappeli, jota ilman piti siis pärjätä neljännesvuosisata. Kappelin
suunnitteli arkkitehti Erik Bryggman ja se jäi hänen viimeiseksi työkseen.
Hänen työtoverinsa Olli Kestilä valvoi rakennustyötä Bryggmanin poismenon
jälkeen. Kappeli sulautuu hyvin ympäröivään mäntymetsään ja sijaitsee kukkulan
laella, joka lisää paikan vaikuttavuutta.
Ristikankaan kappeli |
Sisätiloissa sama vaikutelma jatkuu, koska kappelin penkit
ja parvekkeen paneelit ovat 400 vuotta vanhaa karjalaista punahonkaa.
Luultavasti tänä päivänä rakennustyömaa olisi luonnonsuojelijoiden hampaissa,
mutta omana aikanaan rakentaminen eteni ilman välikohtauksia. Kappelin jyhkeät
ovet ovat myös kuparipäällystetyt. Kuviointeineen sekä raamatunlauseineen ne ovat
lappeenrantalaisen kupariseppä Lindqvistin tekemät. Lieneeköhän sama mies, joka
on tehnyt linnoituksen ensimmäisen kirkon muistomerkin peltisen yläosan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita