Joskus tuntuu, että veteraanijärjestöillä on liikaa rahaa käytössään. Ainakin tämän päiväinen kohde viestii hivenen siitä, että on nyt vaan päätetty istuttaa tammi Kuusankoskitalon pihamaalle ja kiinnittää tapahtuman muistoksi komea muistolaatta kiven kylkeen. En minä vastusta ollenkaan tällaisia huomionosoituksia, mutta jotenkin kun itse kierrän näitä kohteita jatkuvasti, niin väkisinkin mieleeni tulee, että muistomerkkien merkitys kokee inflaation.
Muistomerkki ja upea tammi taustalla |
Hienoa, että paikalliset kuusankoskelaiset veteraanijärjestöt ovat oman puunsa istuttaneet ja onhan se komea katsellakin. Silti toivoisin välillä, että mietittäisiin olisiko rahalle parempaakin käyttöä vaikkapa vähävaraisten sotaveteraanien auttamiseen tai johonkin muuhun vastaavaan tekoon.
Tapahtuman kunniaksi kiveen kiinnitetty laatta |
Itse arvostan kaikkien veteraanien sotavuosina ja niiden jälkeenkin suorittamia tekoja ja ponnistuksia, mutta jotenkin näitä on vaan liikaa! Silti tämä 14.10.1986 paljastettu muistolaatta tammen istutuksineen on hieno osoitus sotaveteraaniemme jälkeensä jättämästään perinnöstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita