Jatketaanpa vielä muutamalla kohteella, jotka sijaitsevat entisillä Suomen alueilla Karjalan kannaksella. Etenkin tämänpäiväinen Kanneljärven kirkko on surullista esiteltävää...
Nyt kesällä 2015 kuvausretket ovat vieneet minut ja Williladyn milloin minnekin Karjalan kannaksen alueelle. Niistä eräänä vierailimme Terijoella, missä asustelimme pari yötä Gelios-hotellissa. Ihan kelpo paikka, mutta missä olivat muut suomalaiset? Olisin voinut vaikka vannoa, että alueella törmäisi suomalaisiin, mutta luuloni oli väärä. Ei ensimmäistäkään suomalaista Terijoen upealla alueella... itse ainakin haluan sinne vielä uudelleenkin ja uskoisin vielä tänä suvena tuonne päätyvänkin. Oli meinaan upea paikka ja samanlaista tunnelmaa kuin Viron Pärnussa, missä vierailimme männä suvena. Toisaalta, onhan se mukavaa, ettei tarvitse tuttuihin törmätä kuten Pärnussa kävi.
Nyt joku miettii, että esittelyvuorossa on joku kohde Terijoelta, mutta ei sentään. Kotimatkalla piipahdimme näet entisellä Kanneljärvellä, minkä nimi on nykyisin Pobeda, mikä tarkoittaa voittoa. Täytyy kyllä sanoa, että tällä paikkakunnalla ei ollut havaittavissa suuremmin jälkiä voitosta! Surkean näköinen kyläpahanen, mikä toi selkeästi esiin Venäjän eri alueiden välisen kontrastin. Terijoen upeista puutarhaistutuksista ei näkynyt vilaustakaan ja muutenkin paikka huokui pysähtyneisyyden ilmapiiriä. Vaikea on kuvitella, että paikka on aikoinaan ollut vireän toiminnan kylä kannaksen eteläosassa!
Vaan mitäpä tuota enempiä höpisemään paikkakunnan nykykunnosta, koska olihan meillä ihan kunnon syykin vierailla Kanneljärvellä. Siellä taajaman korkeimmalla kohdalla näet törröttää vanhan kirkon luuranko pystyssä aikaa uhmaten. Tämä kirkko valmistui vuonna 1934 Kanneljärven vuonna 1923 perustetun seurakunnan kirkoksi viipurilaisen arkiitehti Uno Ullbergin piirustusten pohjalta. Käyttöön kirkko vihittiin 8.7.1934.
Kirkko on ajan henkeen funkkistyylinen ja se oli valmistuessaan rapattu hohtavan valkoiseksi. Nyt rappaus on karissut pois ja jäljellä on ainoastaan tiilinen runko pystyssä ja kirkon tornissa on vielä alkuperäinen kirkon kello. Hienoa että tämä Kanneljärven kirkko säilyi sodassa ehjänä pieniä vaurioita lukuunottamatta, mutta sen jälkeinen alennustila tekee pahaa. Jo välirauhan aikana venäläiset käyttivät kirkkorakennusta rehuvarastona ja myllynä, mutta vieläkin pahempaa oli tulossa. Aluksi suomalaiset tosin jatkosodan vuosina korjailivat kirkkoa jonkin verran, mutta sodan jälkeen sitä käytettiin kananruokatehtaana ja viljan puimiseen. Tälle toiminnalle tuli loppu vuonna 1984, jolloin kirkon katto ja puurakenteet paloivat poroiksi. Siitä saakka kirkko on seisonut mäellä aikaa uhmaten.
Onko kirkko vieläkin ilman käyttöä? No ei todellakaan, koska inkeriläiset ja venäläiset ovat yhteistoimin perustaneet Kanneljärvelle Inkerin kirkkoon kuuluvan ev.lut seurakunnan, mikä toimii kirkon ehjänä säilyneeseen sakaristoon kokoontumistilat. Sulaa hulluutta mielestäni, koska kalteriovin varustettu kirkkorakennus voi mielestäni romahtaa koska tahansa....toisaalta onhan tuo mahdollista että se seisoo kirkonmäellä vielä vuosikymmenet. Ehkä se joskus vielä korjataan entiseen loistoonsa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita