Jeppulis, tänään on sitten ruohoa ihan huolella potkurissa. Eilisen ilta- ja yöohjelma iski olotilan vähän jäihin. Ylenmääräinen SaiPan pelin jälkeinen juhlinta paikallisessa yökerhohelvetissä iski kropan tukkoon, mutta yritetäänpä nyt kuitenkin saada joku sepustus aikaiseksi. Kehutaan kuitenkin ensin vielä vähän SaiPaa! Ai hemmetti, kun meillä on kasassa hyvä jengi. Kolmen viimeisen pelin saldona täydet 9 pistettä maalierolla 13-0, ei tuohon voi mitään lisätä!
Koska nyt innostuin taas kehumaan ja leuhkimaan meidän pojilla, niin itsekin olen ihan täpinöissäni muista syistä. Eilen näet kyselin tuolla Facebook-ryhmässämme innostusta osallistua kilpailuun ja intoahan tuntui riittävän. Lieneekö intoilun perimmäisenä syynä seuramme vai uusiin paikkoihin tutustuminen? Eipä siinä mitään, mutta nyt pitää sitten aloittaa kilpailun suunnittelu. Jospa me molemmat osapuolet hyötyisimme jotain? Palataan tähän aiheeseen lähiaikoina....
Eilispäivänä olin Kanneljärven kirkon pihamaalla ja sieltä jatketaan tänäänkin. Eilenhän oli esittelyvuorossa Kanneljärven kirkko, joten hyvin sopii jatkaa samalla alueella. Raunioituneen kirkon vieressä on näet kanneljärveläisten sankarivainajien muistomerkki, mikä on pystytetty paikalle vuonna 1991.
Valitettavasti unohdin tällä kertaa kuvata muistolaatan lähikuvana, joten pitänee itse kirjoittaa siinä oleva teksti...sama teksti on toki kahteen kertaan. Ylempänä suomeksi ja alapuolella venäjäksi.
"Tälle paikalle perustettiin 1923 Kanneljärven seurakunnan hautausmaa, johon on haudattu myös sankarivainajat 1941-1944. Kirkko valmistui 1934 ja oli toiminnassa vuoteen 1944. Kotikunnan mullassa lepäävien vainajien muistoa kunnioittaen Kanneljärvi-säätiö"
Hautausmaasta ei ole mitään jäljellä, vaan kivet lienevät päätyneen uusiokäyttöön talon kivijalkoihin, portaisiin tai johonkin muuhun tarkoitukseen. Kirkon takana on toki venäläisiä hautoja, joten on mahdollista että sieltä löytyisi vielä suomalaisiakin hautakiviä. Aika vaan ei tällä kertaa riittänyt alueen tutkimiseen.
Päivitys 9.6.2024
Kiitos Veli Venäläinen tämänkin muistomerkin tuhoamisesta. Minulta ei ainakaan tipu yhtään myötätuntoa teille. Toivottavasti Ukraina kostaa puolestani tämänkin tihutyön. Ainakin kuukausittainen avustukseni Ukrainan sotaponnistuksiin tulee jatkumaan. Toivottavasti saavat rahasummalla mahdollisimman paljon hy..., eikun pahaa ikaiseksi.
Kuva otettu huhtikuun lopussa 2024. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita