Willimies on historiaan jo nuorena hurahtanut lappeenrantalainen, jonka retket johtavat muistomerkeille, historiallisille paikoille ja luonnonnähtävyyksien äärelle. Matkat alkoivat vuonna 2012 Lappeenrannasta ja jatkuivat kaikkialle Etelä-Karjalaan. Nyt uusina aluevaltauksina ovat Kymenlaakso ja luovutettu Karjala. Suuruudenhulluna tyyppinä Willimies ja assistentti Willilady aikovat kuvata alueiden kaikki merkittävät kohteet.
Muutama viikko takaperin kävimme Williladyn kanssa Vahvialassa Viipurin läheisyydessä. Perille Vahvialaan huristeltiin upouutta highwayta pitkin ja eipä ollut tiessä valittamista. Parempaa baanaa ei taida löytyä ihan läheltä Lappeenrantaa. No, perille päästyämme tie vähän huononi, mutta löytyihän tuo kylä tien päästä. Aluksi vierailimme Vahvialan hautausmaalla, mistä olenkin jo esitellyt alueen muistomerkit. Nyt olisi sitten tarkoitus esitellä alueen kirkko tai paremminkin se mitä siitä on jäljellä....
Vahvialan kirkonmäki ja kirkon muistoristi
Hautausmaata vastapäätä lähtee kapea metsätie, joka johtaa korkealle mäelle, missä sijaitsi vuosina 1920-1941 Vahvialan kirkko. Vai olisiko parempi sanoa, että upea terijokilainen huvila, joka siirrettiin tänne seurakunnan ev.lut kirkoksi vuonna 1920, kun paikallinen seurakunta aloitti toimintansa. Lahjoitustontille kasattiin suuri kaksikerroksinen huvilarakennus, mikä muunnettiin rakennusmestari Kolehmaisen johdolla kirkoksi poistamalla kerrokset yhdistävä välikatto. Näin kirkkosali sai kaipaamaansa avaruutta.
Vahvialan kirkon kivijalkaa
Kirkkomaisuutta lisäsi myös vuonna 1922 rakennukseen lisätty kellotorni, mistä kaksi kirkonkelloa kutsui paikalliset jumalanpalveluksiin. Kaikista muutostöistä huolimatta se ei oikein näyttänyt valmistuttuaan kirkolta, mutta yhtä kaikki, tämä väliaikaiseksi tehty kirkkorakennus hyväksyttiin yleisesti pysyväksi ratkaisuksi. Sehän siitä tulikin seuraaviksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi, mutta nyt tätä 400 paikkaista kirkkoa ei enää ole.
Muistoristi
Sen kohtalo oli selviytyä talvisodasta ehjänä, mutta välirauhan aikana se tuhoutui jostain syystä tulipalossa. Lieneekö syynä venäläisten holtiton tulenkäyttö, ukonilma tai joku muu syy, niin suomalaisten palatessa alueelle 1941 kirkkoa ei enää ollut. Mikä lienee totuus, koska joissain lähteissä kerrotaan kirkon tuhoutuneen jatkosodan alkuvaiheissa. Joka tapauksessa kirkkoa ei ole enää, mutta vanha kivijalka sekä alueelle pystytetty muistomerkki kertovat paikan historiasta.
Muistolaatta kirkon kupeessa kertoo miltä kirkko näytti aikoinaan
Tällä hetkellä alue on tietääkseni Vahviala-seuran käytössä aina vuoteen 2018 asti, koska vuonna 1998 seura sai Viipurin piirihallinnon puheenjohtajalta luvan kirkon paikan rauhoittamiseksi 20 vuodeksi. Sen jälkeen aluetta on puuston osalta raivattu ja vuonna 1999 pystytettiin paikalle risti kirkon korkeimmalle paikalle. Vuonna 2000 vietettiin kirkon 80-vuotisjuhlia ja kirkon viereen pystytettiin Jouko Bergqvistin tekemä muistolaatta. Sen teksti kertoo korutonta kieltä kahdella kielellä: "Tällä pyhällä paikalla sijaitsi Vahvialan kirkko 1920-1941. Psalmi 84. Vahviala-seura ja Vahvialan säätiö".
Vahviala on nykyisin suurvallan reuna-aluetta
Hylätyn laitoksen vesitorni? on todellakin vinossa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita