Willimies on aina ollut kierrätysaatteen kannattaja, vaikka ajoittain sen noudattaminen onkin vaikeaa. Silti jokaisen meistä pitäisi muistaa oma vastuumme maapallon tilasta ja huolehtia kierrätyksestä asianmukaisesti. Näillä retkilläni olen lukuisia kertoja törmännyt laittomiin kaatopaikkoihin ja metsiin heitettyihin kodinkoneisiin. Hei, onko mitään järkeä? Miksi me ihmiset teemme tällaista? Valitettavasti tähän ilmiöön törmää Venäjällä niin kuin Suomessakin.
Nyt pieniä ituja kierrättämisen ideasta näkee monin paikoin ja onhan nuo viipurilaisetkin asian hoksanneet. Asiat siis muuttuvat, vaikkakin mielestäni liian hitaasti....
Joskus aiemmin mainitsin täällä blogissani, että armeijat ovat keksineet vain kaksi käyttötarkoitusta vanhentuneille aseille. Ne joko sulatetaan uusiksi aseiksi tai niistä tehdään muistomerkki. Tätä periaatetta olen nähnyt Venäjälläkin paljon, mutta löytyy vastaavia juttuja meilläkin....
Tämän päivän kohde sijaitsee Viipurin Salakkalahden rannalla ja siihen on otettu hyötykäyttöön kaksi vanhaa ankkuria. Upean ja melkoisen suuren muistomerkin ovatkin naapurimaan pojat kasanneet näistä valtavista ankkureista. Ei ole pahemmin pelkoa ilkivallasta.
Etukäteen osannettekin arvata, ettei tekijästä ja pystytysvuodesta ole mitään tietoa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita