perjantai 5. heinäkuuta 2019

Kouvola / Alma Pihl ja Fabergen talvimuna

Historianopettajana ja historiasta kiinnostuneena, yksi kiinnostavimpia aiheita on mielestäni Venäjän vallankumous 1917 ja sen vaikutukset Suomeen. Tästä aihepiiristä olen lukenut lukuisia teoksia ja tutkinut aihetta myös yliopistoaikonani seminaarityössä, mikä ei kumminkaan jatkunut Pro graduun saakka. Siksi olen myös Suomessa, Karjalan kannaksella ja Pietarissa kuvannut paikkoja, joissa Lenin piileskeli ennen vallankumousta. Nuo paikat henkivät historiaa, mikä minua kiehtoo. Siksi olinkin yllättynyt, kun bongasin vielä yhden aihepiiriin liittyvän kohteen Kouvolan Kuusankoskelta.

Tämäkin kohde putkahti silmiini pari päivää sen jälkeen, kun olimme Williladyn kanssa kuvailleet 20.4.2019 Kouvolan kohteet, joiden luulimme jäävän viimeisiksi. Mikäs siinä sitten auttoi kuin piipahtaa Kouvolassa uudemman kerran päivälleen kaksi kuukautta myöhemmin. Tuota reissua ennen olinkin lukenut päivän kohteesta Alma Kleesta(os. Pihl) lähes kaiken mitä Internetistä löysin. Tuntui kuin olisin kokenut pientä innostusta....

Uskoisin nimien  Alma Klee ja Alma Pihl olevan useimmille suomalaisille täysin tuntematomia, mutta enpä ollut itsekään kuullut hänen nimeään koskaan aikaisemmin. Toivottavasti tämän jälkeen ainakin jollekin jää mieleen hänen nimensä, koska onhan merkittävä henkilö. Melko harvan suomalaisen töistä ollaan valmiita maksamaan yli kymmentä miljoonaa dollaria, kuten Alman töistä! Vaan, kuka oli tämä tuntematon suuruus, Alma Pihl?
Alman kotitalo Kuusankoskella on yhä asuinkäytössä

Alma syntyi Moskovassa vuonna 1888, mutta vanhemmat olivat suomalaisia. Isän kuoltua, perhe muutti Pietariin Alman ollessa 9-vuotias. Alman sukulaisella oli jalokivipaja ja Alma aloitti työuransa siellä piirtäen ja arkistoiden pajalla tehtyjä tuotteita. Hänen kykynsä jalokivisuunnittelijana huomattiin nopeasti ja niinpä hän sai aloittaa suunnittelmaan ja valmistamaan omia töitä asiakkaille, kuten Fabergelle.  

Alman ura jalokivisuunnittelijana jäi lyhyeksi Venäjän vallankumouksen takia, mutta tässäkin ajassa hän ehti suunnitella liki 2000 arvoesinettä, jotka Faberge möi Venäjän keisariperheelle ja muille raharikkaille. Nuo työt olivat tietenkin hienoja, mutta kaksi työtä nousee yli muiden. Faberge valmisti joka vuosi pääsiäiseksi hallitsijaperheelle lahjaksi pääsiäismunia, jos näitä jalokivikoristeisia pääsiäismunia sellaisiksi ilkeää mainita. Näiden munien hinta lasketaan miljoonissa dollareissa, jos niitä yleensä on edes kaupan!

Alma sai tehtäväkseen suunnitella vuoden 1913 Fabergen pääsiäismunan, joka annettiin lahjaksi keisari Nikolai II äidille Maria Feodorovnalle. Kyseessä oli kuuluisa Talvimuna, mihin Alma oli saanut inspiraation ikkunassa näkemistään jääkiteistä.  Sitä pidetään yhtenä maailman hienoimpana taide-esineenä ja viimeksi se vaihtoi omistajaa 2000-luvun alussa liki 10 miljoonan taalan hinnasta. Ostaja oli Omanin sulttaanikunnan perillinen. Nykyisin hinta lienee paljon suurempi, jos esine joskus tulee uudelleen markkinoille.
Talon seinässä on laatat kolmella kielellä


Talvimuna oli jymymenestys ja koko tsaariperhe siihen ihastunut. Niinpä Alma sai tehtäväkseen suunnitella seuraavankin vuoden pääsiäismunan. Mosaiikkimuna oli Alman työ ja se meni keisarin puolisolle Alexandra Feodorovnalle. Nykyisin sen omistaa Iso-Britannian kuningatar Elisabeth II ja on omistanut munan jo pitkään, joten hänellä tuskin on tarvetta sitä kaupitella?

Jotain Alman arvostuksesta kertonee, että Talvimunaa pidetään yleisesti Fabergen jalokivipajan upeimpana luomuksena ja se on jo jotain se. Kaikkineen Faberge tuotti noin 150.000 esinettä. Valitettavasti Faberge joutui lopettamaan munien tekemisen, koska ostajat hävisivät markkinoilta. Tsaariperhe vangittiin ja työt loppuivat. Almakin päätti muuttaa miehensä kanssa Kuusankoskelle Suomeen vuonna 1920. Syynä oli Alman miehen työpaikka Kymi-yhtiö, jonka palveluksessa hän oli toiminut jo Pietarissa.

Suomen asenneilmasto 1920- ja 1930-luvuilla ei ollut kovinkaan suopea näille Venäjältä muuttaneita kohtaan, joten Alma ja miehensä Nikolai Klee päättivät salata kaikilta sen tiedon, että Alma oli yksi maailman parhaista korutaiteilijoista. Tarkoitus oli pitää tämä salaisuus aina huataan saakka. Perhe eli hiljaiseloa Kuusankoskella ja Almakin sai töitä kaunokirjoituksen ja kuvaamataidon opettajana Kymi-yhtiön omistamassa ruotsinkielisestä koulusta. Opettajan uralle tuli pituutta liki 25 vuotta. 

Kymi-yhtiön johto oli lähes kokonaan ruotsinkielistä, joten opetukselle oli tarvetta. Täällä Alma teki uuden uransa, saaden oppilailtaan lempinimen tant Alma. Suosittu opettaja lopetti vuonna 1927 alkaneen opettajantyönsä 1951

Entisillä oppilailla ei ollut aavistustakaan Alman menneisyydestä, kunnes Ulla Tillander-Godenhjelm onnistui vanhojen luonnoskirjojen ja käsialan perusteella todistamaan Alman olleen töissä Fabergella. Tässä selvitystyössä auttoi Alman ja Nikolain ottotytär Lydia, joka oli saanut tietää äitinsä menneisyydestä muutama vuosi ennen Alman kuolemaa vuonna 1976. 

Entisille oppilaille Alma Pihlin lahjakkuuden ja luovuuden tausta selvisi vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Silloin Pihlin töitä tutkinut Ulla Tillander-Godenhielm onnistui vanhojen luonnoskirjojen ja käsialanäytteiden perusteella todistamaan, että Alma Pihl todellakin oli työskennellyt maineikkaalle Fabergélle.

Tillander-Godenhielmin apuna oli Alma Pihlin ottotytär Lydia, jolle Alma oli lopulta paljastanut taustansa muutama vuosi ennen kuin kuoli vuonna 1976. Muita lapsia Almalla ja Nikolailla ei ollut. Suurelle yleisölle salaisuus paljastui vasta kymmenkunta vuotta Alman kuoleman jälkeen. Alma vei siis salaisuutensa hautaan, kuten oli päättänyt saapuessaan Suomeen vuonna 1920.

Tämä oli nyt Kouvolan alueen kohde numero 209. Toivon, että se olisi viimeinen....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita