maanantai 9. syyskuuta 2013

Parikkala / Kanavankaivajien muistomerkki*


Onpa melkoisen väsynyt olo tänään töiden jälkeen. Yllättäen sain jopa jotain aikaankin, eikä päivä mennyt näppäilyksi... No laiska töitään kehuu, joten siirretäänpä ajatukset todellisiin työnsankareihin. Entisen Saaren kunnantalon edessä on nimittäin muistomerkki, joka on pystytetty ahkerille ihmisille. Heidän aikaan saannoksistaan lukiessani nousi mieleen suorastaan häpeä omien urakkahommien saavutuksista. Tämän muistomerkin ansainneet saarelaiset kanavankaivajat ovat tehneet pitkää päivää ja helkkarin rankkaa duunia ilman koneitten apua. Tunnustan, ettei minusta olisi tuollaiseen.
Antti Neuvosen Kanavankaivajien muistomerkki vuodelta 1980
Nykyiseen Parikkalaan kuuluva Saaren taajama on viime vuosisatojen aikana kokenut monenlaisia muutoksia. Oman itsenäisen kunnan liittäminen Parikkalaan on tietysti iso muutos, mutta on alueella tapahtunut paljon muutakin muutoksia! Koko alueen maisemaa on muokattu ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Alueen järvien vesiä on laskettu kaivamalla lapiopelillä kanavia veden kuljettamiseksi pois. Järven pinnan laskulla on haluttu kehittää alueen maataloutta, lisätä peltopinta-alaa ja saada satoa tuhoavat hallat loppumaan alueelta.
Muistomerkki kertoo saarelaisten urotöistä

Esikuvana Saaren asukkaille toimi Pohjois-Karjalan Enosta alkanut järvien pintojen laskeminen. Buumin alkamisvuotena mainitaan v.1743, jolloin Enossa laskettiin Alimmaisen Sarvinginjärven pintaa. Tämän jälkeen alkoi tapahtua muuallakin. Vielä 1700-luvun aikana laskettiin 200 järveä ja kulta-aikana 1800-luvulla yli 1300 järveä. On siinä kaivettu ojaa lapiopelillä!
Kolme sukupolvea kanavankaivajia

Saarelaiset liittyivät järvenlaskijoiden joukkoon vuonna 1773, jolloin Olli Tiainen ryhtyi kaivamaan kanavaa Pienen rautjärven ja Ylä-Tyrjän järvien välille. Tästä kaikki etenikin vauhdikkaasti, koska vuosien 1835 - 1967 välisenä aikana Saaren alueelta vallattiin järvistä 2700 hehtaaria maata, mistä 1200 hehtaaria otettiin viljelyalueeksi, loppujen muuttuessa metsämaaksi. Kyseessä on siis ollut melkoinen ponnistus alueella. Muutakin hyvää järvien laskuista alueelle seurasi, koska kyläläisten perustamat järvienlaskuyhtiöt olivat Saaren ensimmäisiä taloudellisia yhteenliittymiä. Pääomaksi riitti oma työpanos omalla lapiolla, joka ei ollut todellakaan vähän.   

Kanavankaivajien aikaansaannoksia voi käydä kurkkaamassa esimerkiksi Saaren Kirjavalassa, missä on alueelle tehty pari kilometriä pitkä luontopolku kanavan ympärille. Valitettavasti ottamani kuva kaivannosta Kirjavalan sillalta ei ollut mistään kotoisin, joten blogimme parikkalaiset uunituoreet assistenttimme Lea Lapakko ja Pertti Pääkkönen saavat välittömästi ottamansa valokuvat julkaistuiksi. Kiitokset uusille "palkattomille" assistenteille ja toivottavasti saamme teiltä lisääkin kuvia hienoista Parikkalan maisemista. No onhan noita muutamaan julkaisuun vastakin! Kiitokset vielä kerran ja vinkkinä muillekin, että voitte lähetellä kuvianne. Täällä ne joko julkaistaan tai sitten ei...
Kanavapolun kyltti
Kirjavalan kanava (Kuva otettu 7.9.2013  by Lea Lapakko ja Pertti Pääkkönen)
Kirjavalan kanava(Kuva otettu 7.9.2013 by Lea Lapakko ja Pertti Pääkkönen)
Päivitys 10.11.2018
Muistomerkin on suunnitellut ja toteuttanut taiteilija Antti Neuvonen ja se on paljastettu vuonna 1980.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita