Uutistarjonta on viime aikoina ollut sellaista, että niihin on ollut pakko ottaa kantaa. Mielenkiintoinen ja piristävä homma viime päivinä on ollut kansanedustaja Laura Huhtasaaren ajatus palauttaa Suomen rikoslakiin häpeärangaistus, mikä poistui lainsäädännöstämme 1894. Melkoisen tyrmäyksen mediassa Laura sai ajatuksineen, mutta täältä tulee puoltoääni ehdotukselle. Minun mielestäni ajatuksessa on järkeä. Luultavasti moni ensimmäistä kertaa myymälävarkaudesta kiinni jäänyt teini saattaisi miettiä seuraavalla kerralla moneen kertaan, että kannattaako varastaa, kun edellinen reissu päätyi kauppakeskuksen käytävän varteen jalkapuuhun. Voi sitä häpeän määrää, kun mummot ja naapurit marssivat ohitse...
No, todellisuudessa kyseessä olisi jonkinlainen sähköinen rekisteri, mistä voisi käydä kurkkimassa lähialueen kriminaalien kasvoja. Uskon vahvasti, että palaamalla entisaikojen rangaistusmalleihin saisimme aikaan rikollisuuden laskua ja poliisien työtaakkaankin tällä olisi vaikutusta. Kenties Lauran esityksen ansiosta, jos se toteutuisi, voisimme jälleen pitää ovia auki kuten nuoruudessani. Lisäksi lisääntynyt turvallisuuden tunne olisi pääomaa, mille ei voi asettaa hintalappua.
Turvallisuuden tunnetta ei kaiketi koettu Haminassa talvisodan päivinä, milloin kaupunkia pommitettiin. Muistona noista kovista ajoista ja sodan aiheuttamista tuhoista on Haminan kaupungin osoitteesta Puistokatu 2 löytyvä kivinen seinään kiinnitetty muistolaatta. Laatan sanoma on karu ja kertoo sodan kauheudesta. Pommitusten seurauksena tuhoutui paikalla vuonna 1939 sijainnut keskuskansakoulu, mikä oli aiemmin toiminut realilyseo ja ruotsalainen yhteiskoulu.
Toivottavasti ensi viikolla koulutyönsä aloittavat koululaisemme eivät joudu kohtaamaan samanlaista, vaan saisivat suorittaa koulunsa turvallisessa ympäristössä vailla pelkoa sodan kauhuista.
Turvallisuuden tunnetta ei kaiketi koettu Haminassa talvisodan päivinä, milloin kaupunkia pommitettiin. Muistona noista kovista ajoista ja sodan aiheuttamista tuhoista on Haminan kaupungin osoitteesta Puistokatu 2 löytyvä kivinen seinään kiinnitetty muistolaatta. Laatan sanoma on karu ja kertoo sodan kauheudesta. Pommitusten seurauksena tuhoutui paikalla vuonna 1939 sijainnut keskuskansakoulu, mikä oli aiemmin toiminut realilyseo ja ruotsalainen yhteiskoulu.
Toivottavasti ensi viikolla koulutyönsä aloittavat koululaisemme eivät joudu kohtaamaan samanlaista, vaan saisivat suorittaa koulunsa turvallisessa ympäristössä vailla pelkoa sodan kauhuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita