Kotka / Ahlqvistin talo

                                            Eppu Normaali "Jokainen hetki historian"

Nyt on taas pakko avautua, koska törmäsin tämän kohteen taustoja selvitellessäni ärsyttävään seikkaan, en tosin ensimmäistä kertaa.... On se vaan kumma, kun yhteisillä veroilla kerätyillä varoilla ylläpidetään erilaisia datapankkeja, joissa säilytetään kuvia, asiakirjoja ja biografioita, mutta niitä ei saa käyttää kuin harvat ja valitut. No rahallahan ongelmasta selviäisi, mutta kun olen jo kertaalleen ne maksanut, niin toista kertaa en suostu maksamaan! Vääristäähän tämä digitoidun aineiston hankala saatavuus historiankirjoitustammekin, koska alkuperäislähteisiin pääsee tutustumaan vain kourallinen ihmisiä....törkeää asennetta veronmaksajia kohtaan.

Ymmärrän toki sen, että kaikkien palveluiden ylläpitäminen ja aineiston digitoiminen maksaa paljon rahaa, mutta kyllähän minun mielestäni kansallisomaisuudella rahastaminen on melkoisen törkeää. Niinpä vastaan edelleenkin niille kysyjille, jotka säännöllisen epäsäännöllisesti pyytävät blogiin vanhoja valokuvia, että siihen minulla ei valitettavasti ole niihin varaa. Muuten tekisin sen mielelläni... valitettavasti valtion laitosten rahastus on budjetilleni(0€) liikaa. Muuten olen kyllä valmis uhraamaan omaa aikaani ja polttoainetta omakustanteisesti, koska eihän tähän hommaan apurahoja ole luvassa. Ymmärrän eri säätiöiden mielellään rahoittavan mielummin laadukkaita väitöskirjoja ja muuta kulttuuritoimintaa kuin Willimiehen jäljillä-blogia, joten en kyllä enää vaivaudu edes hakemaan niitä.

Ahlqvistin talo Kotkassa

Apurahojen varassa ei sen sijaan tarvinut elellä haminalaisen Carl Henrik Ahlqvistin. Hän syntyi vuonna 1825 Virolahdella pitäjän kappalaisen pojaksi. Tausta takasi hänelle opiskelumahdollisuuden ja hän kävikin Haminan saksankielisen porvarikoulun. Opiskelun lomassa hän toimi myös Haminalaisessa kauppaliikkeessä harjoittelijana, siirtyen myöhemmin pariksi vuodeksi konttoristiksi Lyypekkiin Saksaan. Nämä toimet yhdessä yrittäjähenkisen luonteen lisäksi toivat hänelle vuonna 1851 porvarioikeudet. Tämä mahdollisti hänen siirtymisen liike-elämään ja loppu onkin teollistumisen historiaa.

Hänestä tuli Kymenlaakson alueen teollistumisen pioneeri ja hänen liiketoimensa kasvoivat jatkuvasti. Hänestä tuli kahden sahan omistaja ja hän aloitti ensimmäisenä tukkien uittamisen Kymijokea pitkin Kotkaan, jolloin hänen sahansa saivat puutavaraa. Sahojen lisäksi hän omisti myös lasitehtaan. Menestyksestään hänet palkittiin kauppaneuvoksen arvolla.

Patinoitunut kyltti talon seinässä

Pari vuotta kauppaneuvoksen tittelin saatuaan tämä haminalainen liikemies päätti rakennuttaa talon myös Kotkaan ja minkälaisen talon hän tekikään. Vielä tänäänkin Kotkan kirkon kupeesta löytyvä upea arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema rakennus tunnetaan Ahlqvistin talona. Rakennusvuosi oli 1878, kuten talon seinään kiinnitetty muistolaatta kertoo.

Jutun alussa purpatin, etten pystynyt selvittämään tämän tarinan taustoja tämän tarkemmin, koska törmäsin maksumuuriin. Varmaankin mielenkiintoinen Ahlqvistin elämäntarina oli piilotettu Biografiakeskuksen sivuille niin, että olisin joutunut maksamaan siitä. Sitä en tehnyt, joten joudutte kenties perehtymään aiheeseen enemmän itsenäisesti.