Järkyttäviä uutisia kuuluu taas maailmalta. Nordea, tuo minunkin rahojeni vartija, alkaa periä automaattinostoista 40 sentin liksaa, kun vierailen viidennen kerran automaatilla kuukauden sisällä nostamassa omia rahojani. Mikä tässä asiassa oikein on ongelmana meille suomalaisille, ettei näin saisi tehdä? Itse en ainakaan ole vuosiin nostanut viittä kertaa käteistä automaatilla, vaan hoitanut raha-asiani kortilla. Toki käteistä pitää olla vähän kukkarosakin, mutta minun puolestani voisi poistaa vaikka kokonaan käteisen rahan. Hitto, kun olisi helpompaa maksaa kaikki vaikka puhelinta vilauttamalla eikä tarvitsisi aina kirota taskuun kertyviä kolikoita, jotka alkavat olla itselleni jo ongelma. Kannatan siis vilpittömästi Nordean päätöstä ja toivon, että Suomi olisi maailman ensimmäinen valtio missä luovuttaisiin käteisestä.
Jotenkin vaan tuntuu, ettemme me suomalaiset ole kypsiä elämään tässä nykyisessä tietoinformaatioyhteiskunnassa, vaan haluamme kaiken jatkuvan samalla tavalla maailman tappiin. Siinä sitä onkin kehitystä kerrakseen. Muutenkin olen sitä mieltä, että olemme tippumassa kehityksestä taka-alalle. Itse näet kiiinnitin huomiota viime viikolla Pietarissa siihen, kuinka metrossa monet lukivat sähköisiä kirjoja, joita meillä näkee todella harvoin luettavan. Kirjastostahan noita saisi lainattua, jos ei itse raaski ostaa, mutta monikohan niitä osaa edes lainata? Kyllä maailma vaan muuttuu ja meidän on pakko muuttua myös, jos haluamme menestyä tulevaisuudessakin....
 |
| Korkeavuorenkatu 22 Kotkassa |
Koska menestymiseen kaivataan monenlaisia taitoja, niin kyllä niitä on pakko opettaa nuorille jo pienestä pitäen. Tässä työssä nuorten vanhempien lisäksi opettajien on pysyttävä ajan hermolla. Opettajien on myös osattava hyödyntää työssään monia erilaisia hyödyllisiä taitoja, joita Internet tarjoaa. Kaikesta vastustuksesta huolimatta ne helpottavat meidän ihmisten jokapäiväistäkin elämää. Siitähän tässä on enimmäkseen kysymys....
Kotkassa opettajat olivat jo 90 vuotta takaperin aikaansa edellä. Tuolloin he perustivat asunto-osakeyhtiön, mikä nykyisinkin on suomalaisten yleisin asumismuoto, ammattikuntapohjalta. Aluksi kesällä 1925 seitsemän opettajaa päätti aloittaa hankkeen rakentaakseen yksikerroksisen puutalon. KOllegoiden kiinnostus aiheeseen johti suunnitelman laajenemiseen. Lokakuussa 1925 päätettiin kuitenkin rakentaa kivinen kerrostalo. Talo annettiin tarjouskilpailun jälkeen arkkitehtiveljesten Jussi ja Toivo Paatelan tomiston tehtäväksi.
Kotkassa opettajat olivat jo 90 vuotta takaperin aikaansa edellä. Tuolloin he perustivat asunto-osakeyhtiön, mikä nykyisinkin on suomalaisten yleisin asumismuoto, ammattikuntapohjalta. Aluksi kesällä 1925 seitsemän opettajaa päätti aloittaa hankkeen rakentaakseen yksikerroksisen puutalon. KOllegoiden kiinnostus aiheeseen johti suunnitelman laajenemiseen. Lokakuussa 1925 päätettiin kuitenkin rakentaa kivinen kerrostalo. Talo annettiin tarjouskilpailun jälkeen arkkitehtiveljesten Jussi ja Toivo Paatelan tomiston tehtäväksi.
 |
| Muistolaatta pioneerihankkeen kunniaksi |
Piirustukset valmistuivat tammikuusssa 1926 ja rakentaminen aloitettiin samantien insinööritoimisto Louhio - Aatelan toimesta ja lopputarkastus pidettiin lokakuun lopulla. Rakentaminen eteni ripeästi ja kaikilla mukavuuksilla varustettu rakennus oli käyttövalmis. Alkuun pieni palkkaisille opettajille asuminen omassa talossa oli tyyristä touhua, mutta saataisiinko ikinä mitään aikaan, jos eri aloille ei syntyisi innovatiivisia ja haasteita pelkäämättömiä ihmisiä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita