Viime päivinä Willimiehen mielenrauhaa ovat rassanneet puhelinmyyjät ja sähköpostiini tulvineet markkinointikirjeet. Oma vikanihan se oli, kun menin osallistumaan yhteen nettikilpailuun, kilpailutin sähkösopimuksen ja vakuutukset. Näiden toimenpiteiden ansiosta säästin melkoisesti rahaa, mutta hankaloitin omaa arkielämääni. Niinpä päätin alkaa vastustamaan roskaposteja ja muita jonninjoutavia viestejä. Lisäksi päätin samaan syssyyn helpottaa elämääni verkossa muillakin tavoin. Olen muuttamassa kaikkiin nettisivustoihin uudet salasanat, joiden avulla minun on helpompi pärjätä nettimaailmassa. Työtähän tämä teettää, mutta jos sen jälkeen elämä olisi edes vähän helpompaa? Vaan, nyt asiaan!
 |
| Suomenhevonen 100-vuotta |
Nyt saa riittää myöskin sotamuistomerkit, joista en enää loppuvaiheessa keksinyt mitään sanottavaa. On siis aika julkaista viimeinen kohde Kouvolasta ja siirtyä johonkin toiseen pitäjään sekä esitellä sen kohteet, mitkä olen kuvannut jossain vaiheessa. Muutenkin pientä kisaväsymystä tämän blogin päivittämiseen alkaa olla, joten aion joulukuussa vetää vähän henkeä ja julkaista melkoisen harvakseltaan näitä kohteita. Mitään aikataulua en aio suunnitella vaan etenen pelkän fiiliksen mukaan. Voi olla että stoori ilmestyy joka päivä tai sitten ei. Katsotaan, koska saan kerättyä itseni taas iskuun!
 |
| Ylväs hevospatsas Kouvolan raviradalla |
Ennen laiskistumista on kuitenkin vuorossa vielä yksi kohde Kouvolasta keskeltä ravirataa. Tämä ei olekaan mikään ihan mikä tahansa kohde, vaan täysikokoinen hevonen. Tosin tämän veistoksen malli ei enää kirmaa pitkin Kouvolan ravirataa, vaan on nyt pääkatsomon edessä kaikkien nähtävänä.
 |
| Luonnollisen kokoinen Eri-Aaroni |
Tämä hevosveistos on luonnollisen kokoinen kuvaus takavuosien ravikuninkaasta Eri-Aaronista. Tämä tuleva raviratojen kuningas syntyi 1932 Seinäjoella. Nuoruusvuosina Eri-Aaroni oli useasti kauppatavaraa ja sen tie veikin Seinäjoelta Turkuun ja Ahvenanmaalle. Matkat eivät päättyneet tähän, vaan pienen välivaiheen jälkeen se löysi uuden kodin Fritz Buttenhoffin kartanosta Viipurissa.
 |
| Eri-Aaroni |
Viipurissa Eri-Aaronin urasta otti vastatakseen Arvi Räikkönen ja jo vuonna 1939 hevonen rikkoi tähtijuoksija-ajan alittaen siis kolme minuuttia kahden kilometrin matkalla. Samana vuonna se vielä paransi aikaansa, mutta talvisota keskeytti kilpailutoiminnan ja Eri-Aaroni joutui muiden evakoiden tavoin evakkomatkalle Viipurista. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, koska se juoksi välirauhan aikana uuden Suomen ennätyksen, mikä säilyi rikkomattomana lähes kymmenen vuotta. Merkittävimpänä saavutuksena on kuitenkin vuonna 1943 järjestettyjen kuninkuusravien voitto.
Koska kyseessä on Suomen hevoselle pystytetty veistos, niin Eri-Aaronin ravikuninkuus on vain pieni osa patsaan merkitystä. Ehkä merkittävimmän uransa Eri-Aaroni teki vasta juoksu-uransa jälkeen, koska se myytiin sodan jälkeen vuonna 1946 ennätyssummalla Laihialle siitostöihin. Tällä uralla hevonen kunnostautuikin, koska 1990-luvulla yli 90% Suomen hevosista polveutui siitä. On siinä Eri-Aaronilla riittänyt työsarkaa!
 |
| Komea laatta jalustassa |
Rankka työ ja korkea ikä vaativat veronsa ja lopulta 1.9.1953 Eri-Aaroni kuoli ähkyyn sekä kaviokuumeeseen. Suomen hevosen laji oli kuitenkin turvattu ja niinpä se saattoi turvallisin mielin jättää maalliset hevoshaat. Muutaman vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen alkoi Suomenhevosen 100-vuotisjuhlat vuonna 2007 ja sen kunniaksi päätettiin Eri-Aaroni ikuistaa veistokseen suvun merkittävimpänä jäsenenä.
Osana Suomenhevosen juhlavuotta päätti Valkealan hevosystäväin seura ry toteuttaa patsashankkeen. Hankkeen rahoitus ja toteutus oli seuran vastuulla. Rahaa kerättiin myymällä pienoispatsaita ja ilmeisesti niitä meni riittävästi kaupaksi, jotta kuvanveistäjä Herman Joutsen pääsi aloittamaan työnsä, minkä lopputulosta voimme ihailla Kouvolan raviradalla.
Nykyisin kaikki elossa olevat suomenhevoset polveutuvat Eri-Aaronista.
VastaaPoista