tiistai 6. joulukuuta 2016

Siestarjoki / Ruostekanava*

Terijoki - Siestarjoki valtatien varresta katsottuna Ruostejoki on leveä ja sininen

Tänään itsenäinen Suomi viettää syntymäpäiväänsä ja enää yksi vuosi erottaa sen 100 vuoden itsenäisestä taipaleesta. Willimieskin päättää heittäytyä tänään tunteelliselle tuulelle, vaikka isot kemut ovatkin vasta tulossa. Kaikesta huolimatta tänään on syytä esitellä eräs Suomen itsenäisyyden ajan merkittävimmistä kohteista, nimittäin Ruostekanava. Nimi ei takuulla kerro monellekaan suomalaiselle tuon taivaallista, mutta kyseessä on Siestarjoella sijaitseva lyhyt joen pätkä, joka toimi Suomen ja Neuvostoliiton välisenä rajana aina talvisodan alkuun asti. Useasti on Ruostekanavasta kirjoitettu, että se olisi käsin kaivettu, mutta se ei pidä paikkaansa.
Matkan varrella selviää, mistä vanha Suomen ja Neuvosto-Venäjän rajajoki on saanut nimensä

Usein me suomalaiset tarinoimme rajan kulkeneen Rajajokea pitkin, mikä onkin ihan totta, mutta vain osittain. Raja asettui Tarton rauhassa tällä alueella niin, että Siestarjoki jäi Neuvostoliitolle ja korvaukseksi siitä Suomi sai Petsamon. Rajajoki laski Siestarjoen Roslivojärven kautta Suomenlahteen, joten rajalinja piti tehdä "omin käsin" Siestarjoen pohjoispuolelle. Rajalinjaksi tulikin vanha Rajajoen lasku-uoma, mikä oli ollut käytöstä poistettuna patoamisen takia aina 1800-luvun alkupuolelta asti, jolloin Systerbäckin kivääritehdas tarvitsi lisää vesivoimaa käyttöönsä. Vähäisen virtauksen ja vesimäärän takia joki muuttui väriltään ruskeaksi, mistä nimitys Ruostekanava. 
Lopulta Ruostekanava levenee jälleen

Viime suvena Willimies kurvasi omalla autollaan tämän noin kymmenen kilometrin mittaisen kanavan laitoja Siestarjoen maantieltä aina Suomenlahdelle saakka ja matkalla kiroilin huonokuntoista tietä. Matka tosin oli näkemisen arvoinen, vaikkakin Chryslerini oli vaarassa jumiutua lentohiekkaan monet kerrat. Kyllä kannaksen maasto osaakin olla pehmeää paikka paikoin. Silti pääsimme Williladyn kanssa perille ja kuvasimme matkareittiä monin paikoin.
Suomenlahdelle saavuttaessa joki on pengerretty

Muutaman kilometrin mittainen Ruostekanava alkaa Terijoki-Siestarjoki valtatien varresta ja kulkee milloin kapeana ja milloin leveämpää Suomenlahteen. Muutama siltakin ylittää joen, mutta rakennuksia löytyy vasta Suomenlahden upeilta hiekkarannoilta. Joen on aikoinaan ylittänyt silta, minkä eri puolilla olivat kummankin maan tullipisteet passintarkastuksineen, mutta niistä en nähnyt jälkeäkään. Sen sijaan vilkas hotellitoiminta on alkamassa meren rannassa, minne rakennettiin kesällä 2016 uutta hotellia entiselle Suomen puoleiselle rannalle.
Rannat on kertakaikkiaan upeat. Kuvattu "rajalta" Suomeen päin

Aivan rannan tuntumassa voi käydä vielä fiilistelemässä vanhoja aikoja, milloin raja kulki Ruostekanavaa pitkin. Itsekin ylitin sillan "Suomesta" Venäjälle, mutta Willilady ei suostunut ottamaan kyseisestä historiallisesta hetkestä valokuvaa, koska taustalle olisi jäänyt nudistiranta, missä oli populaa kuin SaiPan pelissä. Itse toki muistin pitää shortseistani kiinni... 
Sankarimatkailija rajasillalla......nudistiranta 10 metriä selän takana!
Entinen valtioiden välinen raja päättyi Suomenlahteen. Lienevätkö tehneet bisnestä heittämällä joen yli tavaraa?

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille!

Päivitys 1.7.2017

Itse en tunne ketään muuta, joka olisi käynyt vanhalla Suomen rajalla Ruostekanavalla, mutta onhan sinne ihan Iltasanomien reportterikin kerinnyt näemmä. Hienoja kuvia ja paljasta pintaa sekä tietoa historiasta. Kannattaa käydä lukaisemassa. Artikkeli löytyy täältä

2 kommenttia:

  1. Ruostekanavasta: Täällä Karjala- ja historiafriikki mummu, 78 v. Kyllähän Ruostekanava tuli suuriruhtinaskuntamme ja muun Venäjän rajaksi jo 1864. Perussyy muistaakseni oli Perä-Kuokkalassa jo tuolloin toimineen Systerbäckin kivääritehtaan puuhiilen saantiongelmat. Venäjä, Kivennavan pitäjä ja Suomen suuriruhtinaskunnan hallinto kävivät muistini mukaan pitkään neuvotteluja tehtaan puunhankinnan turvaamisesta. Kun alue sitten tsaarin määräyksellä liitettiin Pietarin kuvernementtiin, luvattiin Suomelle aluekorvauksena Petsamo. Tsaari kuitenkin jätti Petsamon luovuttamatta ja niin Suomi Tarton rauhan neuvotteluissa nosti Petsamo-asian esille ja saikin sen.

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita