 |
| Kivetty polku johtaa Runonlaulajan patsaalle |
Sortavalan keskustasta löytyy suomalainen muistomerkki, mikä on uhmannut aikaa jo vuodesta 1935 lähtien. Kyseessä on runonlaulajan patsas, minkä esikuvana on runonlausuja Pedri Shemeikka, joka eli vuosina 1825-1915. Tämä suostamolaislähtöinen runonlaulaja oli kuuluisa etenkin peurarunoista. Lukuisat jutut kulkivat myös hänen voimistaan kantaa taakkoja tiettömissä korvissa ja etenkin hänen riistanmetsästystaidoistaan. Hänen tiedetään jo 13-vuotiaana kaataneen ensimmäisen peuransa. Siitä sen sijaan ei ole täyttä varmuutta, että tapasiko hän Elias Lönnrotin tämän runonkeruumatkalla vuonna 1837. Tarinoiden mukaan tapasi, mutta onko se totta vai ei? Kukapa sen enää selvittäisi?
 |
| Runonlaulajan patsas Sortavalan Väinämöisenpuistossa |
Runonlaulajan patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon teos, joka paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1935. Sailo oli ajatellut patsaan suunnittelua jo vuonna 1916 heti Shemeikan kuoleman jälkeen. Karelianistina tunnettu Sailo oli tavannut Shemeikan vuonna 1908 ja laatinut hänestä luonnoksia ja ottanut valokuviakin. joten patsaan ulkomuoto esittää varmasti Shemeikkaa sellaisena kun hän oli heidän kohdatessaan.
 |
| Pedri Shemeikka 1825 - 1915 |
Tuolloin hanke ei vielä edennyt, mutta vuonna 1927 homma lähti liikkeelle. Tuolloin Sortavalan kaupunginhallitus ja Raja-Karjalan säätiö alkoivat sitä suunnittelemaan. Taustalla oli edellisen vuoden laulujuhlista saatu varallisuus, mille piti keksiä käyttöä. Kohteeksi valittiin runonlaulajaa kuvaava patsas, minkä tekijäksi valikoitui Sailo. Patsaan kustannusarvioksi tuli silloiset 25.000 markkaa, mihin tarvittiin laulujuhlarahojen lisäksi edesmenneen pormestari Bergin testamenttaamia varoja.
 |
| Sailon mukaan Pedri Shemeikka omasi Leonardo Da Vincin omaisia piirteitä |
Patsaan sijoituspaikaksi valittiin Sortavalan keskustassa sijaitseva kolmion muotoinen aukio. Sen muokkaaminen puistoksi alkoi 1928 arkkitehti Uno Ullbergin ja puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin suunnitelman mukaisesti. Puisto sai nimen Kolmikulmanpuisto, mutta nykyisin se on nimeltään Väinämöisenpuisto.
 |
| Shemeikka istuu karhuntaljalla vuoratulla tuolilla |
Veistos on valettu pronssista ja se on pystytetty Sortavalan maalaiskunnan Riekkalansaaresta tuodun graniittijalustan päälle. Veistos paljastettiin Kalevalan juhlavuotena 29.6.1935 Sortavalan laulujuhlien yhteydessä, jolloin kaupungissa oli yli 30000 vierasta eri puolilta maailmaa. Nykyisin veistos on Venäjän kulttuuriministeriön taholta luokiteltu suojeltavaksi kulttuuriperintökohteeksi.
 |
| Veistos sivulta kuvattuna |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita