No niin, nyt saa toviksi jäädä Haminan ja muiden kotimaan paikkakuntien muistomerkit pienelle tauolle, koska pilvitallennustila alkaa käydä hemmetin vähiin. Nyt on siis aika julkaista lukijoilta saamiani valokuvia, jotka rasittavat kohtuullisesti blogin käytössä olevaa tilaa. Köyhänä miehenä en tietenkään aio maksaa Googlelle euroakaan lisätilasta!
Lisäksi nyt julkaistavat kohteet ovat lukijoiden minulle lähettämiä valokuvia paikoista, jotka itse olen listannut tai todennut itselleni mahdottomiksi. Onneksi Suomessa asuu itseäni rämäpäisempiä kulkijoita, jotka kaiken hyvän lisäksi ovat myös luvanneet kohteista ottamansa valokuvat blogini käyttöön. Tästä kaikille kuvia lähettäneille hemmetin isot kiitokset ja toivottavasti yhteistyömme jatkuu myös tulevaisuudessa?
Julkaisin taannoin erinäisissä Facebookryhmissä ilmoituksen, missä kyselin valokuvien perään. Samaan juttuun liitin myös Google-kartan paikoista, joista kaipailin valokuvia. Mikä vyöry niitä tulikaan ja nyt on siis aika esitellä niitä teille lukijoillekin. Totta kai kuvia voi lähettää lisääkin, koska vielä on jäljellä melkoisesti paikkoja, joissa en ole käynyt tai tiedän jo tässä vaiheessa ettei Willimobiili minua sinne kuljeta. Lisäksi osa kartan kohteista on sellaisia kohteita, joita olen etsinyt, mutta en vaan ole löytänyt. Joten, jos kuvia kohteista löytyy, niin voit lähettää niitä minulle julkaistavaksi. Yhteystiedot löytyvät blogista.
 |
| Sortavalan vapaussodan muistomerkki (Kuva: Juha Hyvärinen) |
Apua siis olen kaivannut ja sitä olen myös saanut. Nyt alkaa siis lukijoiden lähettämien valokuvien esittely. Hienoa, että tässä omaan napaan tuijottavien ihmisten maailmassa on vielä olemassa todellista talkoohenkeä ja ennen kaikkea auttamisen halua, kun joku sitä tarvitsee. Kiitos miljoonasti kaikille uusille blogin assistenteille!
Aloitetaan Hyvärisen Matin lähettämillä kuvilla, jotka on ottanut hänen poikansa Juha Hyvärinen. Molempien lupa julkaisuihin on heiltä saatu ja samoilta henkilöiltähän on jo aiemminkin julkaistu kaksi kohdetta Taipaleelta ja Keljasta. Yhteistyö siis jatkukoon ja toivottavasti vielä jatkossakin voidaan esitellä ottamianne valokuvia. Nyt kuitenkin siirrytään Sortavalan hautausmaalle ja siellä sijaitsevalle vapaussodan muistomerkille, joka on itseltäni jäänyt kahdesti kuvaamatta, vaikka Sortavalassa olenkin käynyt. Se on vaan jotenkin unohtunut, ilmeisesti kiirehtiessäni Sortavalan viihdekeskuksiin....
 |
| Taistelupaikat, mukana Viro ja Aunus 1919 (Kuva:Juha Hyvärinen) |
Sortavalan vapaussodan patsashanke sai alkunsa nopeasti sodan päätyttyä. Milloin, se jää ilmeisesti historian hämärään arkistojen puuttumisen takia. Ensimmäinen virallinen tieto on 17.11.1920, jolloin patsastoimikunnalle esiteltiin arkkitehti Otto-I. Meurmanin suunnitelma. Sankarihauta-alueesta muodostuikin suuri, koska sinne haudattiin 67 vainajaa. Suuri koko aiheuttaakin sen, että kyseessä on ehkä vaikuttavin vapaussodan sankarihaudoista.
Muistomerkki sai alleen 75 senttiä harmaata graniittia ja ympärilleen yhtä korkean graniittisen muurin. Muurien sisäpuolinen alue oli yhtenäistä nurmea. Valmistelevat työt alkoivat syksyllä 1920 kivenveistäjä Alfred Tuomisen johdolla, joka valmisti myös lopullisen muistomerkinkin. Sen tekoa viivästytti jonkun verran siihen kaiverrettava teksti, mihin kaksi runoilijaa sai vaikuttaa. Ehdotuksia heiltä tulikin useita ja lopulta yksi runoilija Eero Eerolan ehdotus päätettiin toteuttaa.
 |
| Muistomerkin jalustaa kiertää kaatuneiden nimet kaiverruksina (Kuva: Juha Hyvärinen) |
Toisella puolella muistomerkkiä on listaus taistelupaikoista ja toisella puolella Eerolan runo:
Ei pelkuruutta petturuutta povi tuntenut
sen joukon joka kummun yöhön taas on astunut
ja vapauttas isänmaa jos konsa uhataan
me nousemme ja kanssamme taas nousee
Suomenmaa
1918
Muistomerkki valmistui alkukesästä 1921 ja patsastoimikunta olisi halunnut paljastaa muistomerkin jo juhannuksena 1921. Paikallinen Suojeluskunta oli kuitenkin kerinnyt päättää, että se julkaistaisiin heidän kaksipäiväisillä syysjuhlillaan, joten patsaan paljastaminen tapahtui vasta 18.9.1921.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita