Suomenlahden saaristossa on monia kiinnostavia paikkoja, joissa haluaisin käydä. Ajanpuutteen vuoksi niissä käyminen saattaa lähivuosina olla mahdotonta, mutta kuvia katselemallakin voi päästä lähelle menneisyyden kaikuja, jotka niistä huokuvat. Etenkin tämänkertainen kohde luo liki kaksisataavuotisen aikajanan historiallisille tapahtumille.
Kyseessä on Suur-Pisinsaari, mikä sijaitsee Virolahden kunnan alueella lähellä Suomen nykyistä rajaa. Aikoinaan kun merien kulkureittien myrskyt pakottivat alukset uppoamisen pelosta hakeutumaan suojaan saariin, niin paikalla piipahti jopa kuninkaallisia vieraita. Vuonna 1777 Ruotsin kuningas Kustaa III oli aluksineen matkalla Pietariin, kun he joutuivat hakeutumaan turvaan Suuri-Pisin saarelle. Ilmeisesti aikaa tappaakseen matkalaiset hakkasivat rantakallioon kuninkaan vaakunan ja päivämäärän 14.6.1777. Ainakin muisto vierailusta on kestänyt ajan hammasta!
 |
| Kestävä muisto Kustaa III vierailusta (Kuva Ossi Rautamies) |
Vaan ei kalliokaiverrukset näihinkuninkaallisiin koukeroihin jää, vaan lisääkin löytyy.Tosin vähän tuoreampia. Jatkosodan alussa näet Suuri-Pisillä oli tukikohta, jossa toimi rannikkotulenjohdon apupiste. Miehistönä oli tulenjohtoryhmän lisäksi myös konekivääriryhmä. Elokuun puolivälissä 15.8.1941 venäläiset kuitenkin nousivat maihin Suuri-Pisiin ja yllättivät saarella olleet suomalaiset. Kiivaat taistelut johtivat usean suomalaisen kuolemaan ja heidän nimensä onkin ikuistettu Suuri-Pisin rantakallioon ja kohteen paljastaminen ja muistotilaisuus pidettiin 15.8.1961, jolloin tuli kuluneeksi 20 vuotta saarella käydyistä taisteluista.
 |
| Suuri-Pisin kalliokaiverrukset löytyvät täältä (Kuva Ossi Rautamies) |
 |
| Suuri-Pisin sankarivainajien nimet kalliossa (Kuva Ossi Rautamies) |
 |
| Sama kuin edellä (Kuva Ossi Rautamies) |
Virolahden sotaveteraanit vastaavat paikasta, poistaen sammalta kalliolta, jos tarve niin vaatii.
Saaren nimi on kylläkin paikallisen murteen mukaan Suur-pisi, viimeistä vokaalia ei sanoissa tarvita.��
VastaaPoista