sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Lappeenranta / Suojeluskuntatalo

Tänään vuorossa kohde, minkä ei ollut tarkoitus päätyä blogiimme ollenkaan, mutta tässä se nyt kuitenkin on. Mitään ihmeitä emme tästä osaa sanoa, mutta yritetään kuitenkin. Aiheesta enemmin kiinnostuneille annamme vihjeeksi, että lukekaapa loistava Joutsenosta kertova kirjasarja Tulentallojain tarinoita. Opuksia on ainakin kirjastoissa ja Joutsenon Pitäjänmuseolla, mistä niitä voi ostaa omaksi. Kaikille Joutsenon historiasta kiinnostuneille voimme vilpittömästi suositella kyseistä kirjasarjaa Jari Ropposen Joutsenon historian lisäksi.

Tulentallojain tarinoiden osassa 9, minkä nimi on ”Kunniaa tehden - Joutsenon suojeluskunnan ja lottien historiaa” kertoo varmasti lisää aiheesta. Itse en ole teosta lukenut, mutta osat 1-6 on tullut lukaistua. Kirjat ovat selkokielellä kirjoitettua tarinointia historian lähteitä unohtamatta. Kaikki Joutsenosta kiinnostuneet, pankaa kirjasarjan nimi mieleen!

Sisällissodan melskeet löivät Joutsenon ylitse, mutta ennen sotaa virallista Suojeluskuntaa alueella ei vielä ollut joitain yksittäisiä vartioita lukuun ottamatta. Tuskin kyseessä oli kuitenkaan mikään välinpitämättömyys, koska sisällissodan alettua siirtyi joutsenolaisia Imatralle. Täällä noin 350 joutsenolaista miestä ja naista liittyi valkoisten armeijaan.
Joutsenon entinen Suojeluskuntatalo "Rientola"

Välittömästi sisällissodan jälkeen syksyllä 1918 Joutsenoon lopulta perustettiin Suojeluskunta. samalla valittiin myös johtaja ja esikunta, sekä jäseniä alettiin myös haalia Suojeluskunnan toimintaan. Jäsenmäärät kasvoivat vuoden 1924 81 jäsenestä nopeasti ja vuonna 1936 Suojeluskuntaan kuului yli 300 Joutsenolaista. Konnunsuolle piti perustaa jopa oma osasto, koska jäseniä alkoi olla liikaa.


Koska kyseessä oli maanpuolustusorganisaatio, niin sotataitojen harjoittelu näkyi pian myös eri lajien tuloksissa. Ammunnassa sekä urheilussa, etenkin hiihdossa ja yleisurheilussa, Joutsenon Suojeluskunta oli maamme parhaimmistoa. Lienee osasyynä hurja harjoittelu, koska vuonna 1937 jokainen suojeluskuntalainen harjoitteli keskimäärin 60 tuntia vuoden aikana. Luulisi siinä tuloksia syntyvän ja paraatimarssimisen olevan kohdillaan! Paraateista sen verran, että vuosittain Joutsenon Suojeluskunta suoritti ohimarssin pitäjän keskustassa 25.4, joka oli valkoisten Joutsenon vapauttamisen vuosipäivä.
Omistajaluettelo laatta Rientolan seinässä

Palataan kuitenkin Suojeluskunnan päämajana toimineeseen rakennukseen. Esikunta piti majaa sisällissodan aikana palaneen lääkärinasunnon paikalle rakennetussa talossa, Rientolassa. Täältä käsin paikallispäällikkö esikuntineen vastasi Suojeluskunnan toiminnasta. Alkuvaiheessa paikallispäällikkö vaihtui useasti, mutta vuodesta 1924 lähtien tehtävää hoiti järjestön lakkauttamiseen asti Matti Torvela. Moskovan rauhanehtojen mukaisesti Joutsenon Suojeluskunta lakkautettiin 4.11.1944. Viimeisenä toimenaan Torvela suoritti Suojeluskunnan omaisuuden siirtämisen vastaperustetulle Mikkelin ja Lappeenrannan seutujen sotaorpojen säätiölle.

Samassa yhteydessä myös Rientola siirtyi uusille omistajille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita