keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Lappeenranta / Tiuruniemi 43.sotilassairaala**

                                        Gary Moore "Empty rooms"

Syyskuun loppupuolella 2012 Willimies vieraili assistentti Mikko Reinikaisen kanssa Joutsenossa lähellä Imatran rajaa sijaitsevalla Tiuruniemen alueella. Olin edellisen kerran vieraillut alueella joskus vuosia takaperin, joten odotettavissa oli melkoinen shokki. Muutamia kuukausia takaperin esittelin samalla retkellä kuvatun Joutsenrannan entisen B-mielisairaalan ja joku kommentoikin tuolloin minun olevan ”Urban Explorer” täällä Lappeenrannan alueella. No tuohon titteliin pitäisi mennä rakennukseen sisään ja kuvata se sisätiloineen, mutta kiinnostuksesta huolimatta emme tunkeutuneet rakennukseen rikotuista ikkunoista huolimatta. Tämähän on laitonta puuhaa, joten pysyttelimme Mikon kanssa rakennuksen ulkopuolella.
Tiuruniemen entinen tuberkuloosiparantola / 43. sotilassairaala

Silti tämä sairaalakompleksi on melkoisen vaikuttava näky, etenkin koska kaikki toiminta on alueella pysähtynyt ja rakennus on saanut rappeutua hiljalleen. Onneksi alueelle on suunnitteilla uusi kaavamuutos, joka takaisi uudelle omistajalle mahdollisuuden muokata rakennuksesta kenties asuinkäyttöön soveltuva kiinteistö. Muitakin käyttötarkoituksia on pohdittu ja ehkä hyvinkin nopeasti asiassa tehdään päätöksiä. Ei liene kenenkään etu, että rakennus rappeutuisi korjauskelvottomaan kuntoon.
Näillä parvekkeilla potilaat saivat raitista ja terveellistä ilmaa

Mutta miksi tälle luonnonkauniille harjulle on rakennettu alun alkaen tällainen jättikokoinen sairaala? Nykyisin meidän voi olla vaikea kuvitella keuhkosairautta eli tuberkuloosia suurena vitsauksena, mutta aiemmin tilanne oli ihan toinen. Tauti yleistyi 1800-luvulla ja lisääntyi vielä 1900-luvulle tultaessa. Tauti hellitti elinolosuhteiden ja valistuksen parantuessa sekä uusien lääkkeiden avulla, mutta vielä 1960-luvulla tuberkuloosiin sairastui lähes 5000 suomalaista vuosittain. Edellä mainitut toimet tosin auttoivat, ettei loppuvaiheessa kuolleisuus noussut kovin korkeaksi, kuten tilanne oli aiemmin ollut.
Sairaalan takaosa

Karjalan alue ei ollut maamme pahinta tuberkuloosialuetta, mutta silti 1920-luvulla arvioitiin n.4000 ihmisen sairastavan kyseistä tautia. Muun Suomen tavoin täälläkin päätettiin ryhtyä töihin tilanteen parantamiseksi. Tiuruniemen rakentaminen liittyy kiinteästi Rauhan sairaala-alueen rakentamiseen, minkä esittelemme seuraavana julkaisunamme. Vuonna 1927 asiaa tuberkuloosisairaalasta käsiteltiin, mutta hankkeen puuhamiehen Erkki Pullisen toive ei toteutunut vielä vuosikymmeneen.

Vuonna 1929 pidettiin kuitenkin jo arkkitehtikilpailu sairaalasta, mutta valtion varojen vähäisyys ja niiden tarve muualla hidasti hankkeen toteuttamista. Lopulta aikojen parantuessa lamavuosien jälkeen, päästiin hankkeessa eteenpäin. Vuonna 1937 valtion rahoitus järjestyi ja loput jäivät muodostetun kuntaliiton maksettavaksi. Rakennus alkoikin nousta melko ripeästi arkkitehti Jalmari Lankisen piirustusten mukaan. Valmista tuli syyskuussa 1939, jolloin kuun loppupuolella pidettiin rakennuksen lopputarkastus. Tarkastuksen jälkeen saapuivat ensimmäiset potilaat, mutta nopeasti he joutuivat poistumaankin, koska talvisodan alkaminen muutti sairaalan välittömästi 43.sotilassairaalaksi.
Muistolaatta pääoven kupeessa

Tämä Tiuruniemen sairaala muodosti yhdessä läheisen Rauhan sairaalan kanssa 43.sotilassairaalan. Toiminta oli vilkasta, koska puolet(20.000 sotilasta) talvisodan haavoittuneista kulkivat Tiuruniemen ja Rauhan kautta. Nämä sairaalat ottivat vastaan, lajittelivat, tutkivat, leikkasivat, huolsivat ja evakuoivat siis yli 20.000 sotilasta. Alueella on siis riittänyt melkoista vilskettä. Toimintaa riitti koko talvisodan ajaksi, jonka jälkeen välirauhan aikana päästiin käsiksi myös alkuperäiseen toimintaan. Sitä jaksoa ei kuitenkaan kestänyt kauan, koska kesällä 1941 syttynyt jatkosota muutti Tiuruniemen taas sotilassairaalaksi.
Toinen muistolaatta

Jatkosodan vilkkaimmat ajanjaksot olivat suomalaisten hyökkäysvaihe Länsi-Kannaksella loppukesällä 1941 ja etenkin kesällä 1944 suomalaisten saadessa vastaan hirvittävän teräsmyrskyn. Rajujen torjuntataisteluiden aikana sairaalaan saapui pahimmillaan tuhatkunta haavoittunutta päivittäin. Hoidettuja potilaita siirrettiin jatkuvasti sairaalajunilla toisille paikkakunnille uusien haavoittuneiden tieltä. Työnjako yksiköiden välillä oli seuraava: Tiuruniemi oli kirurgisten toimenpiteiden pääpaikka ja Rauhan sairaalassa hoidettiin muut pienemmät sotavammat.
ja vielä kolmaskin muistolaatta

Rauhan tultua Tiuruniemi pääsi pikkuhiljaa palautumaan sen alkuperäiseen tarkoitukseensa eli hoitamaan tuberkuloosipotilaita. Elinolojen paraneminen kuitenkin vähensi tarvetta hoitopaikkoihin ja sairaalan toiminta jatkui aina vuoteen 1986 asti. Tämä ei vielä ollut sairaalalle kuolemanisku, koska allergiakeskus ja ympäristöinstituutti hyödynsivät sen tiloja 1990-luvun alkuun saakka. Tämän jälkeen sairaala muuttui pakolaisten vastaanottokeskukseksi, kunnes tämäkin toiminta siirrettiin vapautuneeseen Konnunsuon entisen vankilaan. Nyt reilun vuoden tyhjillään ollut rakennus odottaa uutta omistajaa…
Pakolaisten vastaanottokeskusajoista on jäljellä kyltti pääsisäänkäynnin lipassa

Meidän retkemme aluksi ajoimme automme entisen tuberkuloosisairaalan parkkipaikalle ja jatkoimme jalkaisin kohti valtavaa rakennusta. Tämän rakennuksen mittasuhteet ovat hämmästyttävät, koska rakennus on kahdeksankerroksinen ja kokonaiset 160 metriä pitkä. Valtava koko sai ”Urban Explorerin” hiljaiseksi, koska ainakaan itse en tiedä suurempaa tyhjillään olevaa rakennusta näillä seuduilla enkä muuallakaan. Toivotaan, että asiat onnistuvat ja tämä hulppea funkkisrakennus palaa entisaikojen loistoonsa.
Eipä Willimiehen kamera saanut koko rakennusta yhteen kuvaan! Huomio 160 metrin pituus

Ai niin, jotain meinasi innostuksessa unohtua! Rakennuksen etupihalla keskellä entistä vesiallasta on jonkun ainakin meille tuntemattoman tekemä upea lintupatsas. Paikallistuntijat varmaan osaavat sanoa siitä meitä enemmän. Lisäksi vanhasta sotilassairaala ajasta seinään on kiinnitetty muutama muistolaatta, joista uudempi kuvanveistäjä Esa Hyytiäisen tekemä paljastettiin 7.11.2008. Muistolaatan puuhaajina toimivat Itä-Suomen sotilaslääketieteellinen yhdistys.
Armas Hutrin "Kurjet" vuodelta 1964
Laitan vielä tänne loppuun muutaman kuvan sairaala-alueelta ja lisää kuvia voit kurkata täältä.

Tämän rakennuksen käyttötarkoitus jäi selvittämättä. Olisiko ruumiskellari?
Sisäkuva edellisen kuvan rakennuksesta. 
Läheisestä varastosta löytyy kasa vanhoja hetekoita
Päivitys: Tiuruniemen sairaalan edustalla oleva patsas on nimeltään Kurjet. Sen tekijä on Armas Hutri ja se on vuodelta 1964.

Päivitys2: Alueelta löytyi myös luonnonkauniista Saimaan rantamaisemasta hylätty satama, minne laivat ovat aikoinaan pysähtyneet. Valitettavasti käyttö on hiipunut....


Auringonlasku Tiuruniemen satamassa

5 kommenttia:

  1. Tiuruniemen lintupatsaan tekijä on Armas Hutri 1964 patsaan nimi on Kurjet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia HarryArt

      Päivitän asian samantien tuonne blogin puolelle!

      Poista
  2. Oikeassa olet,se oli ruumiskellari. Äitini aikanaan oli Tiurussa töissä ja kertoi,että kun ruumiita joutui sinne viemään vaikkapa yöllä,niin oven avauduttua rottia tuli ulos :(...mutta...se oli sitä aikaa :)

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Talouselämä 25.3.2015 uutinen:
    http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen+kallein+koiratreenipaikka+es+vanhan+sairaalan+yllapito+maksaa+jopa+360+000+euroa+vuodessa/a2298947

    Kuvia myös videolla:
    https://youtu.be/8bDmDGZfrbk

    Terv. luontoharrastaja

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita