Kotka / Kyminlinna

Kotka on myös ollut linnoituskaupunki. Merilinnoitus rakennettiin aikoinaan estämään vihollisen hyökkäykset meren suunnalta ja sen jatkoksi mantereelle rakennettiin Kyminlinna vahtimaan liikennettä Kuninkaantien varteen. Sen rakennuttivat venäläiset Kustaan sodan jälkeen estääkseen ruotsalaisten hyökkäykset. 

Linnoituksen muureja

Muureja

Muodoltaan Kyminlinna on viisikulmainen ja liki 800 metriä halkaisijaltaan oleva linnoitus. Kokonaisuus on massiivinen, koska sen alue kattaa yli 70 hehtaaria maata vallihautoineen. Varustukset ovat hivenen kärsineet Kotkan radan ja Kymintien rakentamisesta, mutta muuten linnoitus ennallaan. Valitettavasti alueelle ei pääse, vaikka siellä olisikin paljon nähtävää. Siellä on edelleen pystyssä yli 20 rakennusta Suomen puolustusvoimien jäljiltä.

Pääsisäänkäynti

Linnoitus sai alkunsa jo vuosina 1791-1795, jolloin venäläiset rakennuttivat paikalle pienen bastionilinnoituksen. Tämä kuitenkin purettiin pois entistä suuremman Kyminlinnan tieltä, joka valmistui vuosina 1803 - 1809 kenraali Jan Peter van Suchtelen toimesta. Se ei kerinnyt valmistua täysin Suomen sotaan mennessä ja sen jälkeen linnoitus menetti merkityksensä muutenkin rajan siirtyessä Pohjanlahteen.

Kymintie kulkee linnoituksen vierestä

Yksi porteista

Sata vuotta myöhemmin vuonna 1918 linnoitus toimi sisällissodassa punaisten koulutuskeskuksena ja silloin siellä käytiin ainoa taistelu linnoituksen historiassa. Saksalaiset joukot hyökkäsivät linnoituksen kimppuun 9.4.1918 ja taisteluissa kaatui parisenkymmentä miestä. Myöhemmin linnoitus toimi inkeriläisten pakolaisten leirinä, sotavankien kokoamisleirinä, kulkutautisairaalana ja ampumaratana. Lopulta Suomen puolustusvoimat otti sen haltuunsa vuonna 1939 ja oli paikan käyttäjänä aina vuoteen 2005 saakka. Nykyisin rakennus on Senaatti-kiinteistöjen omaisuutta.