Nyt liikutaan taas luovutetussa Karjalassa, tosin paikka vaihtuu Vuokkiniemestä Värtsilään. Sinne minulla ei ole mitään mahdollisuutta itse päästä, koska se sijaitsee rajavyöhykkeellä, enkä omista vyöhykelupaa. Onneksi assistentti Pirhosella sellainen on ja hän kävi kuvaamassa Pohjois-Karjalan teollisuuden isän muistomerkin Värtsilässä. Tähän patsaaseen liittyykin mielenkiintoisia käänteitä, kuten kohta saatte lukea...
Ensin kuitenkin lyhyt stoori siitä, kuka tämä Nils Ludwig Arppe oikein oli. Hän eli vuosina 1803-1861, kohdaten kuoleman Värtsilässä. Hän oli pohjois-Karjalan teollistumisen ykkösnimi, omistaen lukuisia sahoja, rautaruukkeja ja paljon muutakin. Hänen teollisuusuransa alkoi 1824 Kiteen Puhoksessa ja vuonna 1832 hän oli valmis aloittamaan teollisuusuransa omin neuvoin perustamalla Kuurnankosken sahan ja vuokraamalla pari muutakin sahaa itselleen.
 |
| Venäjän puoleisesta Värtsilästä puuttuu pronssinen rintakuva |
 |
| Paljastettu vuonna 1934 |
Lisäksi hän perusti Läskelään paperitehtaan ja vuonna 1836, hän osti Värtsilästä pari vuotta vanhan sahan, josta on nykyisin kasvanut monikansallinen Wärtsilä Oyj. Hänen vaikutuksensa näkyy siis maamme teollisuudessa edelleenkin. Lisäksi hänet muistetaan Suomen ensimmäisen höyrylaivan, Ilmarisen, takennuttajana vuonna 1833. Siinä on ollut maineteko, mistä Kiteen pitäisi olla Suomessa tunnettu pontikan ohella...
 |
| Maineteot löytyy patsaan jalustasta |
Joka tapauksessa vuonna 1934 Värtsilässä vietettiin Wärtsilä Oy:n 100-vuotisjuhlia presidentti Svinhufvudin läsnäollessa ja samalla paljastettiin Nils Ludvig Arppen muistomerkki Värtsillä tehtaan konttorin edustalla. Outoa on löytämäni tieto, että patsaan nokassa ollut pronssinen Arppen rintakuva olisi yhden maamme kuuluisimman kuvanveistäjän Johannes Takasen työ 1870-luvun lopulta... Aika ei jotenkin stemmaa, mutta en väitä sitä mahdottomaksi.
Nykyisin Venäjän puolella sijaitsevassa Värtsilässä tuota rintakuvaa ei enää ole, vaan sen ilmeisesti joku suomalainen pelasti viime sotien tuoksinassa Suomen puolelle. Rintakuva pysyi piilossa Värtsilän lukkotehtaan kellaritiloista, josta se löytyi syksyllä 1992. Oli aika tuoda se taas näkyvälle paikalle.
Venäjän puoleinen Värtsilä kieltäytyi luovuttamasta patsaan jalustaa Suomeen ja vaati jopa rintakuvaa takaisin. Asiat kuitenkin etenivät, niin että elokuussa patsas oli valmis paljastettavaksi Suomen puoleisen Värtsilän kunnantalon edustalla. Toki sen huipulla komeilee liki 50 vuotta kadoksissa ollut Arppen rintakuva...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita