Nyt on vuorossa tältä erää viimeinen kohde, mihin olen saanut kuvat lukijoiltani. No, muutama muu kohde on vielä reservissä, koska ne sijaitsevat joko Etelä-Karjalassa tai Lappeenrannan alueella, mihin aion lopuksi blogini lopettaa. Ilmeisesti tässä käy kutenkin niin, että eihän tämä lopu milloinkaan, koska uusia kohteita putkahtelee jatkuvasti esiin. Näin kävi viimeksi tänään, kun kävin liottamassa varpaita Saimaassa kotikaupungin rantamilla. Kai tämä on sitten minun elämäntyöni yhteiselle hyvälle?
Tämänkertaiset kuvat ovat eilisen Keljan taistelun muistomerkin kuvan lähettäneen Hyvärisen Matin pojan Juhan ottamat, joten isot kiitokset teille kummallekin. Toivottavasti voimme tehdä yhteistyötä jatkossakin? Nyt kuitenkin siirrymme Taipaleeseen tai paremminkin Taipaleenjoen kenttähautausmaalle entiseen Metsäpirtin pitäjään.
Sinne on haudattu 126 tuntemattomaksi jäänyttä suomalaista talvisodan sankarivainajaa. Ensimmäistä kertaa suomalaiset alkoivat etsiä talvisodan sankarivainajia syyskuussa 1941 joukkojemme vallattua alueet takaisin. Tuolloin löydettiin 36 vainajaa, joista 16 jäi tuntemattomiksi. Heidän hautapaikakseen valittiin alue Terenttilään johtavan tien länsipuolelta. Alueen valitsi etsintöjä johtanut sotilaspastori K.Teppo todettuaan Metsäpirtin kirkkomaahan kohdistuneen hävityksen. Näin perustettiin 16 tuntemattoman sotilaan kenttähauta, minkä paikkaa ei ole vieläkään löydetty tai sitten heidät siirrettiin jo sodan aikana kenttähautausmaahan.
 |
| Lokakuussa 1941 16 sotilan kenttähauta näytti tältä(SA-kuva) |
Kaatuneiden etsintöjä jatkettiin vuonna 1942 ja tulostakin tuli. Vainajia löytyi 250, joista tunnistamattomiksi jääneet 115 haudattiin Taipaleen alueen korkeimmalle kohdalle perustettuun kenttähautausmaahan Antti Pohjosen johdolla. Vielä kesällä sinne haudattiin 11 tunnistamatonta sankarivainajaa, joten nykyisen muistomerkin lukema 126 tulee selitetyksi. Ehkä heitä kuitenkin on yhteensä 142? Mysteeri jäänee ikuisiksi ajoiksi ratkaisematta...
Hautausmaan ympärille rakennettiin myös kiviaitaa, mutta koska koko 30x40metriä on valtava, niin se jäi kesken, kun alueelta piti poistua syyskuussa 1944. Alueelle oli myös tarkoitus rakentaa sotavuosina muistomerkki, minkä takia alueelta kerättiin sotaromus sulatettavaksi muistomerkkiä varten. Se jäi kuitenkin toteutumatta, joten alueelle pystytettiin iso koivuinen risti, joka lahosi ajan myötä.
 |
| Alueelta kerätty sotaromu jäi käyttämättä muistomerkkiin (SA-kuva) |
Kenttähautausmaan tarkka paikka oli hukassa olojen mahdollistettua suomalaisten liikkumisen kannaksen alueella. Tokihan se lopulta löytyi 1994, jolloin mukana etsinnöissä oli myös hautausmaan perustanut Antti Pohjonen. Alue varmistettiin toki myös kaivauksella, minkä jälkeen oltiin varmoja paikan sijainnista. Oli aika käydä suunnittelemaan jatkoa....
 |
| Taipaleenjoen kenttähautausmaa |
Raivaus - ja siivoustöihin alueella päästiin seuraavana vuonna 1995, jolloin aluetta aloitettiin restauroimaan maisema-arkkitehti Leena Iisakkilan suunnitelman mukaisesti. Paikalle raivattiin ensin aukio, mihin tuleva muistomerkki tultaisiin sijoittamaan. Muuten alueella keskityttiin nurmikonistutukseen ja aidan korjaamiseen, joka saatiin kunnostettua vasta 2004.
 |
| Kenttähautausmaan muistomerkki |
Lopulta paikalle tuotiin Suomen valtion maksama muistomerkki, joka paljastettiin 12.8.1996 kansliapäällikkö Jaakko Nummisen toimesta. Samalla kertaa maahan haudatut 126 tuntematonta vainajaa saivat siunauksen kenttäpiispa Hannu Niskaselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita