Kotkan kohteet lähestyvät päätöstä ja nyt siirrytään Kotkan ja Venäjän keisarillisen perheen ikuisiksi ajoiksi yhdistäneeseen paikkaan Langinkosken keisarilliselle kalamajalle. Paikka on kököttänyt paikallaan vuodesta 1889 ja sitä alettiin kunnostamaan viimeisen päälle vuonna 2012. Tämä paikka jos mikä on suojelemisen ja vaalimisen arvoinen sen historiallisen taustan takia.
 |
| Alue on nykyisin suojeltu |
 |
| Alueen kartta |
 |
| Matka alkaa.... |
 |
| Paikalla on entinen vahtimestarin talo |
 |
| Infoa edellisestä |
 |
| Kalamajalle pitää ylittää silta |
 |
| Sillan alta menee pieni koski |
 |
| Keisarillinen kalastusmaja |
 |
| Infoa löytyy.... |
Kotkan Langinkoski tunnettiin lohistaan jo keskiajalla ja sen kalastusoikeudet kuuluivat 1380-luvulla Vadstenan ja 1790-luvulta eteenpäin Valamon luostarille. Luostarithan olivat kalan suurkuluttajia ja sinne lienee kaiketi mennyt suurin koskaan Suomesta vuonna 1896 saatu lohi, jolla oli pituutta 130cm ja painoakin kunnioitettavat 35 kiloa! Itsenäisyyden aikana Kymijokea muokattiin teollisuuden vaatimusten mukaisesti ja lohen nousu koskeen lakkasi.
 |
| Paikalla on Valamon luostarin pystyttämä kappeli ajalta ennen Aleksari III |
 |
| Langinkoski virtaa vuolaasti |
 |
| Alue on kaunis |
 |
| Vanhoja kalastusrakennelmia on jäljellä |
 |
| Kalastajan maja |
 |
| Infoa edelliseen |
 |
| Keisarin kalamaja on melkoisen kookas |
Ensimmäinen yhteys Langinkoskella ja venäjän keisarillisella suvulla oli 1880, jolloin paikalla vieraili kruunuprinssi Aleksanteri, josta muutamaa vuotta myöhemmin tuli keisari Aleksanteri III. Toisella visiitillään Aleksanteri ilmoitti, että tänne olisi kiva saada oma kalastusmaja. Niinpä suomalaiset ottivat tilaisuudesta kopin ja aloittivat majan rakentamisen kesällä 1888. Seuraavana vuonna Magnus Schjerfbeckin suunnittelema ja sisustuksesta vastanneen Johan Jacob Ahrenbergin luomus olikin valmis 15.7.1889 pidettäviin avajaisiin.
 |
| Terassilla on kokoa |
 |
| Sisustus on puuta |
 |
| Tulisija on melkoisen komea ja kookas |
 |
| Keisari ja keisarinna |
 |
| Keisarinnan tila |
 |
| Keisarillinen huussi |
 |
| Osoitus paikan keisarillisista omistajista |
Keisari Aleksanteri III vieraili paikalla useana kesänä ja piti paikasta. Täällä oli tilaisuus olla oman perheen kanssa vailla Pietarin vaatimaa hovietikettiä ja pilkkoa vaikka halkoja jos siltä tuntui. Täällä oli helppo rentoutua. Valitettavasti Aleksanterin seuraaja Nikolai II ei tuntenut paikkaa yhtä omakseen vaan vieraili paikalla ainoastaan kerran, silloinkin vain lyhyen hetken syksyllä 1906.
Suomen itsenäistyttyä Langinkoski menetti merkityksensä ja se muistutti ajoista, jotka suomalaiset halusivat enimmäkseen unohtaa. Toki sillä oli käytttöä etenkin senaattorien ja ministerien kesäpaikkana. Valitettavasti paikan hoitaminen oli retuperällä ja vuonna 1933 Kymenlaakson museoseura alkoi entisöidä rapistuvaa kalamajaa. Samalla siitä tehtiin museo, mikä se on vieläkin. Tosin nykyisin Museovirasto vastaa rakennusten ylläpidosta.
 |
| Kalahautomo |
 |
| Aleksanteri III onki omalta kalastuskiveltään |
Maja on ainutlaatuinen maailmassa, koska se on ainoa Venäjän keisarien omistama rakennus, mikä sijaitsee nykyisen Venäjän ulkopuolella. Juuri siksi yhä useampi venäläinen on löytänyt tiensä Langinkoskelle nauttimaan ainutlaatuisesta ilmapiiristä. Onhan rakennuksen kalustuskin täysin alkuperäistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita