maanantai 17. huhtikuuta 2017

Hamina / Kaskenviertäjien muistomerkki

Vuoden 2017 ensimmäinen kuvausreissu Williladyn kanssa on nyt takana. Muistomerkkejä, luontokohteita ja pari korkealle vuorelle kiipeämistä on nyt tallennettu kameran muistikortille. Pakko sanoa, että tämä on se osa tästä bloggaamisesta mistä pidän eniten... kunpa saisin tästä hommasta sen verran rahaa, jotta tulisimme sillä toimeen! Valitettavasti maassamme ei tällä hommalla tienaa, mutta onhan meillä ainakin sellainen harrastus, mitä kukaan muu ei ole keksinyt. Toki idea nyt ei ole mahdoton muillekaan, mutta tuskin yhtä hulluja löytyy Suomesta kuin me olemme, vaikka maamme onkin täynnä kaikenlaisia kahjoja.
Löydätkö kuvasta muistomerkin?

Ideamme kuvata kaikki Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja luovutetun Karjalan kohteet on loppuelämän projekti, siltä ainakin tuntuu, koska paikkoja on kuvaamatta aivan törkeä määrä! Lisäksi matkat kohteille alkavat olla pitkiä ja vaativat etenkin Karjalassa majoittumistakin, joten aikaa ja rahaa palaa, mutta pääasia että projekti etenee. Muutaman kerran onkin käynyt mielessä kirjoittaa Niinistön Saulille ja pyytää häneltä vähän apua tähän projektiin, kun apuraha-anomukset eivät tuota tulosta. Hänet voisi palkkiona viedä Jennin kanssa vaikkapa johonkin outoon paikkaan, mitä matkan varrella on tullut vastaan! Tarjottaisiin Williladyn kanssa vaikkapa nokipannukahveet nisupullan kera...
Siellähän se penkalla kökötti

Eilispäivä oli siis ihan huippujuttu ja saimme jopa 24 kohdetta kuvattua ensimmäisenä päivänä vaikka välillä tuntuikin pientä ruostetta tekemisessämme. Vaan turha tuota on liikaa murehtia, koska reissuja tulee vielä rutkasti lisää tänä suvena, eikä nämä autolla ajetut 311 kilometriä olleet vielä yhtään mitään! Lieneekin siis syytä esitellä kohde, mikä oli tämän päivän reissumme ensimmäinen. Tosin yhden kohteen löysimme ennen tätäkin, mutta se oli puhdas vahinko, kuten joskus ennenkin... Sen esittelemme sitten joskus myöhemmin.
Nälkävuodet pakotti tekemään kaiken kestääkseen hengissä

Haminaa kohti ajellessamme käännyimme ensin Peltolantielle etsimään Lankilan kylän kaskenviertäjien muistomerkkiä. Sehän löytyikin ihan helposti ja ilo oli ylimmillään heti kättelyssä. Valitettavasti en ole yrityksistä huolimatta löytänyt mitään tietoa muistomerkin pystyttäjästä enkä pystytysvuodesta, Teksti sen sijaan oli selkeästi luettavissa muistomerkin kyljestä ja se kuului seuraavasti:"Tämä Usimäki oli kaskena nälkävuosina 1867-68".
Pakollinen bongauskauden aloitusselfie.....muistomerkki keskellä! Melkoisen keskittynyt ilme......

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita