Jaala on pieni maalaiskylä Kouvolan pohjoispuolella ja kiireettömyys on kaiketi ensimmäinen asia mikä mieleeni putkahti siellä käydessäni. Aina näin rauhallista ei Jaalassa ole ollut, vaan sodat ja mullistukset ovat osuneet näillekin tanhuville. Yksi kovimpia iskuja osui kohdalle keväällä 1918, kuten niin monella muullakin paikkakunnalla Suomessa taisteltaessa siitä, millainen valtio juuri itsenäistyneestä Suomesta kehittyisi.
Punaisten 1918 muistomerkki |
Sisällissota lienee ikävin sodan eri muodoista, koska siinä oma kansa taistelee omia maanmiehiään vastaan. Ainakin minusta on todella vaikeaa asettua tuon ajan ihmisten asemaan ja keksiä syitä, miksi lähtisin sotimaan. Ideologiat ja ajatukset paremmasta elämästä ovat toki iso syy, mutta en todellakaan keksi, mikä saisi suomalaiset tänä päivänä vihaamaan toisiaan niin paljon, että ottaisimme aseet mukaan ulos lähtiessämme? Ehkä Suomi ja suomalaisuus ovat kehittyneet viimeisen sadan vuoden aikana? Ehkä meidän myös piti kokea tämäkin kauheus saadaksemme kaikki puhaltamaan yhteen hiileen päästäksemme nykyiselle tasolle....
Häpeäkseni tunnustan, etten tiedä sisällissodan aikaista tilannetta Jaalan alueella, kuten en ole perehtynyt kyseisen ajanjakson maininkeihin muuallakaan Kymenlaaksossa. Aikani ei vaan riitä selvittelemään kaikkia asioita, mutta muistomerkkeihin liittyvät perustiedot toki yritän saada selville. Valitettavasti punaisten muistomerkkien sivusto ei juuri nyt suostu toimimaan, joten joudun esittelemään päivän kohteena olevan Jaalan punaisten 1918 muistomerkin ilman tarkempia tietoja. Onneksi paikan on aiemmin kuvannut jo yksi bloggari, minkä kanssa olemme olleet säännöllisen epäsäännöllisesti yhteistyössä. Kiitokset sekalaista propagandaa blogii tiedoista Jaalaa koskien.
1918 Ajan uhreja |
Jaalassa surmattiin teloittamalla yli 50 punaista vangiksi jäänyttä. Suurin surmapäivä oli 9.5.1918, jolloin 19 punaista pääsi hengestään yhden päivän aikana. Heidät ammuttiin Jaalan urheilukentän läheisyydessä ns. Ylä-Poterin sekä Iiskulan pelloilla. En osaa sanoa ovatko kyseiset ammutut siirretty jälkikäteen Jaalan hautausmaalle vai mistä heidät on siirretty sinne.
Heidän hautapaikalleen on pystytetty jossain vaiheessa harmaa graniittipaasi, mihin on kaiverrettu surmattujen nimet sekä teksti "Vuoks veljeysaatteenne kalliin te vaivuitte kuolemaan, että vapaus koittais kerran, yli orjuutetun maan."
Todennäköisesti kivi on pystytetty 1940-luvun lopulla tai 1950-luvun alkupuolella. Lisätietoja otetaan vastaan mielellään...
Päivitys 6.5.2019
Muistomerkki on pystytetty 1947, jolloin punaiset saivat oman paikan muistomerkille. Seuraavana vuonna vainajat siunattiin ja muistomerkki otettiin seurakunnan hoitoon ikuiseksi ajaksi.
Päivitys 6.5.2019
Muistomerkki on pystytetty 1947, jolloin punaiset saivat oman paikan muistomerkille. Seuraavana vuonna vainajat siunattiin ja muistomerkki otettiin seurakunnan hoitoon ikuiseksi ajaksi.
Tästä olen löytänyt sittemmin hieman lisätietoja. Alkuperäinen hautapaikka oli ainakin 20-luvulla jossain pellon reunassa ja se oli aidattu. Luultavasti juuri siinä nykyisen urheilukentän tienoilla. Koska vainajat on siirretty kirkkomaahan, siitä ei ole en ole löytänyt mainintaa. Arvaan, että joskus viime sotien jälkeen.
VastaaPoista