Tänään on urakkapäivä. Poikani muuttohommat työllistävät minut koko päiväksi ja lienenkin melko loppu kotiin ehtoolla palatessani. Onneksi edessä on vielä muutama vapaapäivä, mitkä voin käyttää mielipuuhiini. Lauantai mennee Viipurissa ostoskierroksella, mutta sunnuntaina edessä on vuoden ensimmäinen kuvausreissu, mihin olemme keränneet erilaisia luontokohteita, joten itikat eivät vielä pääse iskemään hikisiin bloggaajiin. Muistan meinaan muutaman kerran kun olen saanut juosta karkuun valtavia itikkalaumoja metsässä rämpiessäni, jonkin kuvauskohteen perässä...
Muistokivi on teiden risteyksessä |
Kuumat paikat oli myös Jaalan kylässä aikoinaan. Ruotsin silloinen kuningas Kustaa III päätti aloittaa sodan Venäjää vastaan 1789 ja hyökkäsi silloisen rajajoen Kymijoen ylitse. Sotaretki hyytyi melkoisen nopeasti, mutta tokihan siitä aiheutui melkoisesti kärsimystä tavalliselle kansalle. Jaalan alue ja lähiseudun 13 kylää olivat kasakoiden hyökkäyksen kohteena. Kyliä vartioineet rajamiehet painuivat lipettiin ja kylät jäivät kasakoiden temmellyskentiksi. Niinpä Jaalan kyläkin poltettiin kesäkuun alussa 1790 maan tasalle kyläläisten piilotellessa metsissä ja muissa turvapaikoissa.
Kilkutteluvuosikin selviää kiven alalaidasta |
Tämän traagisen tapahtuman takia vuonna 1946 paikallinen taiteilija Tapani Lemminkäinen kilkutti Jaalan paloaseman edustan risteykseen kivenlohkareeseen tekstin "Vanha Jaala paloi 1790". Tällä kertaa paikka oli niin julkisessa paikassa, etten liiduttanut tekstiä. Saahan tuosta selvää noinkin?
Lähikuva |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita