Kouvolan seutu oli melkoisen surullista seutua keväällä 1918 punaisten joukkojen taisteluiden hiivuttua. Voittava osapuoli halusi näyttää hävinneille kaapin paikan ja sen seurauksena moni menetti henkensä. Osa kuolleista menetti henkensä Stöörinkankaalla, missä tuolloin oli hiekkakuoppia. Syksymmällä heitä sitten kaivettiin esiin ja siirrettiin Valkealan ja Iitin hautausmaille. Ei voi muuta sanoa kuin että, punaiset maksoivat kovan hinnan halustaan rakentaa punaista Suomea, mihin taas sodan toinen osapuoli omasi omanlaisensa näkemyksen.
 |
| Entinen hiekkakuoppa on nykyisin nurmialuetta |
Kaikesta huolimatta noita ihmisiä on pakko arvostaa heidän ideologiastaan rakentaa omanlaisensa ihannemaa. Välillä näet tuntuu ettei meillä nykypäivän suomalaisilla ole jäljellä mitään ideologiaa tai aatetta, mikä johtaisi meidät parempaan maailmaan. Ehkä pientä tilausta alkaisi olla uudenlaisille aatteille, mitkä kumoaisivat tai ainakin haastaisivat nykyisen menon maassamme, joka vie meidät kohti perikatoa.
 |
| Punaista graniittia ja laatta |
Näille idealisteille vai pitäisikö sanoa haihattelijoille, Kuusankosken sosialidemokraatit sekä Kymintehtaalaisten ja Voikkaan työväenyhdistykset paljastivat yhteistyössä muistomerkin Stöörinkankaalle 18.6.2011, missä juhlapuheen piti Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Valto Koski.
 |
| Muistolaatta välittää tärkeitä arvoja |
Mielestäni näitä paikkoja on ehdottomasti merkittävä muistomerkein, koska ne luovat samalla paikalle humanistisen maantieteen tarkoittaman identiteetin. Kannatan ehdottomasti vastaavien paikkojen merkitsemistä muistomerkein tai -laatoin, vaikka asia olisikin ikävä, kuten tässä Stöörinkankaan tapauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita