Kotikaupunkini Lappeenranta vietti eilen 370vuotissyntymäpäiviä. Onneksi olkoon Lappeenranta! Itse en tällä kertaa osallistunut juhlallisuuksiin, vaan keskityin ihan muihin juttuihin, kuten tämän blogin päätökseen. Ellei ihmeitä satu jatkossa, niin tämä "elämäntyöni" päättyy osana omien syntypäivieni juhlallisuuksia 20.12.2019. Vielä ennen tuota päivää on paljon tekemistä ja eihän se siihen lopu....aion päivittää jatkossakin blogia, jos uusia kohteita löytyy. Mutta nyt siirrymme rajan taakse Hiitolaan.
Ilmeisesti lähes kaikilla Suomen paikkakunnilla on ollut tai on vieläkin vuoden 1918 sisällissodan sankareille pystytetty muistomerkki. Olen esitellyt blogissani näitä kohtuullisen monta, mutta vielä on yksi tämänpäiväisen esittelyn jälkeenkin tulossa. Tällä kertaa olemme rajan takana Hiitolassa, jonka sankarit saivat oman muistomerkkinsä 6.12.1920. Ilmeisesti juhlallisuudet ovat olleet normaalia isommat ja arvokkaammat. Täyttihän itsenäinen Suomi samana päivänä kokonaiset kolme vuotta.
 |
| Sankaripatsas talvella 1942 (SA-kuva) |
Täyttä varmuutta tähän sankarihautaan haudattujen määrästä ei ole, mutta itse muistomerkkiin on kaiverrettu 16:sta henkilön nimet. Se tiedetään, että sankarihautauksia pidettiin useita maaliskuun lopun ja toukokuun välisenä aikana. Hiitolan suojeluskunta halusi muistaa kaatuneita tovereitaan ja hankkivat muistomerkin, jonka kaksoisjalustan päällä on neliön muotoinen kivi, mihin on kaiverrettutekstiosuus. Muistomerkin kruunasi sen yläosaan sijoitettu Emil Halosen veistämä kannelta soittavaa tyttöä esittävä patsas.
 |
| Kahdeksan sankarin nimet |
 |
| Kahdeksan kaatuneen nimet |
 |
| Kannelta soittava tyttö korvattu kivisellä ristillä |
Muistomerkki säilyi vaurioitumatta sotavuosista, mutta lähtiessään suomalaiset kaappasivat kannelta soittavan tytön mukaansa, joka on nykyisin Noormarkun kirkon vieressä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkinä. Jäljelle jäänyt jalusta on edelleen alkuperäisellä paikallaan Hiitolan hautausmaalla venäläisten hautojen ympäröimänä. Sen jalusta kunnostettiin vuonna 1995 ja se muutettiin kaikkien kolmen sodan sankarivainajien muistomerkiksi. Samalla siihen kaiverrettiin uusi teksti:" 1918 / 1939-1944/ Isänmaan puolesta kaatuneiden hiitolaisten sankarivainajien muistoa kunnioittaen / 1995 / Hiisi-säätiö Hiitolan pitäjäseura".
 |
| Alkuperäinen teksti |
 |
| Vuoden 1995 kaiverrukset |
Haluaisin käyttää tuota talvista Kenteleen soittajaa kirjassani. Mitä pannaan kuvan omistajaksi? Riittääkö: Sankaripatsas talvella 1942. Kuva: Suomen Armeija.
VastaaPoistaToki riittää
VastaaPoista