Eilisiltana kävin työpäivän päätteeksi Joensuussa assistentti Pirhosen 60-vuotissyntymäpäivillä yllätysiskuna. Rankkahan tuo matka oli, mutta pitäähän ihmisen parhaan kaverinsa eteen tuon verran vaivautua, koska ilman Ilkkaa blogista puuttuisi jonkun verran kohteita. Yksi tällaisista kohteista on vuorossa tänään ja lähipäivinä niitä puskee vielä lisääkin....Asiaan!
Elokuun alussa Willimies oli ladynsa sekä assistentti Pirhosen kanssa seikkailemassa Sortavalan ja Käkisalmen välisellä alueella, joka on aina aiemmin jäänyt reissujeni ulkopuolelle. Nyt oli sitten aika hoitaa tämänkin alueen kuvaukset päätökseen. Tärkein motivaattori tälle matkalle oli käynti Williladyn mummon kotipaikalla Änkilänsalossa, mikä nykyisin on Venäjän rajavyöhykealueella. Tänne olimme hankkineet luvat etukäteen, mutta juttu seikkailuistamme Venäjän rajavyöhykkeellä julkaistaan vasta myöhemmin....
Samalla reissulla kävimme myös soittamassa lumivaaralaisille kirkon kelloja sekä vierailimme Lumivaaran ortodoksisella hautausmaalla. Sen sijaintia olin yrittänyt selvittää jo kauan, mutta huonolla menestyksellä. Sijaintia ei löytynyt edes Karjalan kartoista, jotka ovat olleet oiva apuvälinen monenkin kohteen sijainnin selvittämisessä. Viime helmikuussa pidimme suunnittelupalaverin Joensuussa assistentti Pirhosen kanssa ja yritimme selvittää sen sijaintia Ilkan Venäjän kontaktien avulla. Sekin oli lähes vesiperä....
Pienen vihjeen toki saimme ja kaivoimme kartan esiin etsiäksemme Kumolan Räimäen, missä hautausmaan ppitäisi sijaita. Ei paljoakaan auttanut, mutta avuksi otimme Sherlock Holmesmaisen ajattelun ja mietimme, minne itse olisimme paikan perustaneet. Elokuussa sitten paljastui, että kartassamme oli täppä täsmälleen oikeasssa kohdassa!!! Olimme siis löytäneet paikan, minkä löytymiseen emme sen kummemmin uskoneet itsekään.
 |
| Maisemia tienvarresta |
 |
| Tienreunat oli jyrännyt joku helvetinkone, joka oli silpunnut liikennemerkitkin..... |
Pysäköidessämme tien viereen, emme vieläkään olleet varmoja, että olemmeko oikealla paikalla. Löysimme pienen poluntapaisen ja lähdimme etenemään sitä pitkin. Parisataa metriä myöhemmin huomasimme saapuneemme Lumivaaran ortodoksiselle hautausmaalle. Korkean heinikon keskeltä löytyi muutamia hautoja, joiden merkit olivat vielä pystyssä. Lisäksi alueella oli runsaasti kuoppia, jotka tulkitsimme aivan oikein haudoiksi. Olimme siis löytäneet oikean paikan.
 |
| Polku vie hautausmaalle |
 |
| Painautumia kaikkialla |
 |
| Perillä. Assistentti könyää liukasta rinnettä kohti muistomerkkiä |
Hautausmaalta löytyi myös infotaulu sekä korkeaan kallioon kiinnitetty muistolaatta risreineen. Muistolaatta on paljastettu 18.6.1997 Lumivaaraseurojen toimesta. Muistolaatan teksti kertoo seuraavaa:"Tällä paikalla sijaitsi Lumivaaran ortodoksinen hautausmaa vuoteen 1944. Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joh 11:25. Lumivaaraseurat"
 |
| Muistolaatta risteineen oli pultattu kallioon |
 |
| Lumivaaran ortodoksisen hautausmaan muistolaatta |
Hautausmaa visiitin aikana satoi kaatamalla, joten emme jääneet paikan päälle sen kummemmin etsimään säilyneitä hautamuistomerkkejä, mutta takaisin tielle tullessamme huomasimme viitan, joka opasti hautausmaalle!
 |
| Hautausmaalla oli infotaulu |
 |
| Infotaulu keroo paikan merkityksestä |
 |
| Yleisnäkymä |
 |
| Kappale hautaristiä |
 |
| Tienvarresta löytyy myös opasviitta, minkä näimme vasta paluumatkalla |
Terve!
VastaaPoistaLumivaara, kirkko: https://suomi4u.blogspot.com/2017/07/blog-post.html