Suistamo / Loimolan kirkon paikka

Eteenpäin! Suistamon kirkonkylä jäi selkämme taakse ja otimme suunnan kohti Loimolaa, missä tavoitteemme oli löytää Loimolan kirkon paikka. Tuolloin meillä ei ollut Loimolan kirkosta sen kummempaa tietoa, eikä paikalta löytyvästä mahdollisesta muistomerkistäkään. Niinpä assistantti Pirhonen veteli taas nasta laudassa pitkin hiekkatietä ja jotain ikäväähän siitä seurasi. Ilkan niittaamat uudet muoviset lokarin suojakaaret alkoivat kolkottaa ja olivat lopulta irtoamaisillaan, joten pakollinen stoppi piti Suistamon ja Loimolan välillä pitää.

Lokari repsotti

Mekaanikot tauolla, joten vieläkin lokari repsottaa....

Matkan jatkuessa Ilkka hihkaisi, että stopataanko Bugulein hautausmaalla kuvaamassa sieltä löytyvä muistomerkki? Minä tietysti innoissani huutelin, että tottakai vaikka se ei minun listassani ollutkaan. No paikalla sitten käytiin ja vasta kotiin tullessani tajusin, että olin jo aiemmin tuon esitellyt, kun Ilkka oli talvella 2016 käynyt paikalla. No nyt voit käydä katsomassa ottamani valokuvat Buguleista täältä. 

Leppäsyrjän kulmilta

Leppäsyrjän kieppeillä

Paikallinen bussipysäkki Leppäsyrjässä

Vaan ei aikaakaan, kun matka jatkui aluksi Leppäsyrjää kohti ja ilmastoimaton Lada alkoi olla ihan helkkarinmoinen pätsi. Ikkunat auki ja seuraava ongelma puski kimppuun. Tie pölysi kuin Saharassa, koska jostain eteemme punki kuorma-auto ja me pojat nieleskelimme pölyä. Hidastelukaan ei kummemmin auttanut, koska tuolloin oli aivan saakelin kuivaa, jos muistatte viime suven?

Leppäsyrjä

Leppäsyrjän marketti.....huom! Suomenkielelläkin palvellaan

Mikä lie urheiluhalli ja jäi epäselväksi nuo vuosiluvutkin

Leppäsyrjän posti oli kiinni

Talon keskiosa lienee asuttu

Loimolan kirkon paikka.....ei mitään!

Kirkko sijaitsi ilmeisesti kallion päällä, missä pilkistää Lada Niva

Lopulta saavuimme Loimolaan ja kävimme ihan ensimmäisenä paikallisesta marketista ostamassa juomista ja meetvurstia. Kyllä oli hyvää ja hyvillä mielin jatkoimme vähän matkaa, jolloin saavuimme Loimolan kirkon paikalle, mistä meillä ei ollut muuta tietoa kuin tarkat koordinaatit ja karttaan rustattu sijainti. Valitettavasti paikalla ei ollut yhtikäs mitään vaan kallio oli aivan tyhjä. Ei kirkkoa eikä muistomerkkiä. Ilmankos netistä ei kummastakaan tietoa löytynyt. Tosin sen tiesimme että vuonna 1932 rakennettu kirkko oli palanut perustuksiaan myöten heinäkuussa 1941, kun suomalaiset valtasivat alueen takaisin. No, tällä kertaa ei ollut esiteltävää muistomerkkiä, mutta matka jatkuu kohti Kollaa-jokea ja Suojärveä....