Koska Loimolan kirkon paikka oli meille pettymys, eikä sieltä löytynyt pienintäkään jälkeä kirkosta, muistomerkistä puhumattakaan, niin jatkoimme tietysti matkaa. Sitä meillä olikin vielä melkoisesti edessämme tänä ensimmäisenä matkapäivänä. Meidän oli kiirehdittävä Suojärvelle, missä meillä oli varattuna majoitus, sekä käydä nauttimassa päivän lämmin ateria Karelia-hotellissa ja sen päälle kurvattava kiertämään iso Suojärvi ympäri. Edessä oli siis vielä rutkasti kilometrejä taivallettavaksi.
Jatkoimme eteenpäin kohti Suojärveä, mutta pitihän meidän toki Kollaajoelle pysähtyä. Pirhosen Ilkka on aiemmin kuvannut Kollaan muistomerkit, joten niitä emme käyneet nyt katsomassa, vaan pysähdyimme Kollaajoen ylittävälle sillalle. Ensimmäinen ajatukseni lienee ollut, että tämä pahainen puroko on kuuluisa Kollaajoki. Toki tiesin, ettei se mikään Vuoksi ole, mutta olihan se silti yllätys....suuri sellainen. Itse ottamani kuvat lisäsin Kollaan kohteiden joukkoon, jotka voit käydä kurkkaamassa täältä.
 |
| Kollaajoki.....oikeastaan puro |
 |
| Willimies Kollaalla |
Kollaa sai kuitenkin jäädä nopeasti taakse, koska meillä oli kiire Suojärvelle syömään. Matkalla kuitenkin meni hemmetisti aikaa kuoppia väistellessä ja aiheuttihan se oman hidasteensa tietä paikkailevat työmiehetkin, joilla työtä riitti varmasti koko kesäksi....
 |
| Ajettava leveä tie.....huom. kuoppia paikkailtu |
 |
| Kiire oli ja tie tukossa paikkausporukan takia |
 |
| Suojärvellä, vihdoinkin |
Suojärvi kuitenkin lopulta saavutettiin ja paljoa keretty paikkoja katsella, kun kurvasimme paikallisen Karelia hotellin pihaan. Sieltä löytyi myös seuraava kohteemme, koska Karelia hotelli on pystytetty korkean mäen päälle ja samalla paikalla sijaitsi aikoinaan Suojärven luterilainen kirkko, minkä muistolle seurakuntalaiset ovat pystyttäneet muistomerkin hotellin parkkipaikalle. Paljastamisvuosi on minulle epäselvä, mutta ihan komeahan tuo oli kun kävelimme kiireesti sisään tilaamaan pöperöä rinnan alle.
Pöperö oli suoraan sanoen paskinta, mitä olen ikinä Venäjällä tai yleensä missään syönyt, joten nälkäisinä palasimme pihamaalle ja kuvasimme Suojärven luterilaisen kirkon muistomerkin nopeasti ja lähdimme paikalliseen markettiin ostamaan juotavaa jugurttia, meetvurstia ja leipää. Olutta ja konjakkiakaan emme unohtaneet, koska arvelimme illalla majapaikalla sitä vielä tarvitsemamme....
 |
| Suojärven luterilaisen kirkon muistomerkki |
 |
| Eipä ole kukaan peruuttanut päin muistomerkkiä |
 |
| Muistomerkin laatta |
 |
| Muistomerkki on Karelia hotellin parkkipaikalla |
No, kerrotaanpa hivenen faktoja kuitenkin Suojärven luterilaisesta kirkosta. Suojärvihän mainitaan ensimmäisen kerran Sortavalan pogostan kappelina 1589. Lopulta vuonna 1885 Suojärvelle perustetaan rukoushuonekunta, joka kuuluu Soanlahden luterilaiseen seurakuntaan. Itsenäiseksi seurakunnaksi Suojärvi muuttui valtioneuvoston päätöksellä 13.1.1927. Tuolloin jo seurakunnalla oli vakituinnen pappi, mutta oan kirkkoherran seurakunta sai vasta 1.12.1930. Tuohon aikaan seurakunnalle oli jo 1928 noussut oma kirkko nykyisen Karelia hotellin paikalle.
Se valmistui arkkitehtien piirustusten mukaan ja piirustuksista vastasivat Yrjö Sadeniemi ja Yrjö Vaskinen. Kirkko oli tuolloisen Suvilahden keskuksen alueella, joka nykyisin siis on Suojärvi. Rakennustöistä vastasi rakennusmestari Hollmen ja hänen topparoikkansa oli pitkälti Lapin miehiä.
Kirkko ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, koska suomalaiset sytyttivät sen palamaan vetäytyessään Suojärveltä talvisodan alkupäivinä.
Matka jatkuu....... 15.6.2018 oli pitkä työpäivä Willimiehelle ja assistentti Pirhoselle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita