Kouvola / Raitvierinen 1918*

Nyt kun vietetään Suomen sisällissodan juhlavuotta, niin lienee aiheellista esitellä jälleen kerran Kouvolan alueelta yksi sisällissodan rähinäpaikka, vaikka täällä armeijat eivät kuitenkaan kohdanneet, vaan kyseessä oli kahden miesjoukon välinen kahakka. Vaikka taistelu ei kummoinen ollutkaan, niin kuolonuhreja siitä seurasi välittömästi ja reilusti lisää jälkiselvittelyissä.

Muistomerkki on koivujen katveessa tienhaarassa

Tapahtumapaikkansa mukaan Raitvierisen murhenäytelmäksi nimitetty kahakka on tapahtumien osalta vähän epäselvä. Täyttä totuutta ei tietenkään enää koskaan saadakaan selville, eikä sillä nyt enää niin suurta merkitystä kai lienekään.

Muistomerkki on aidattu kettingillä

Teksti on vielä selkeästi luettavissa

Taustapuolella on kaksi ristiä

Täällä Raitvierisen talossa piilotteli nelisenkymmentä miestä, jotka olivat tulleet paikalle enimmäkseen Myllykosken Viialan kylästä. He olivat piilotelleet sisällissodan aikana punaisten pakko-ottoja ja paenneet Raitvieriseen metsäkämppään. Ilmeisesti paikalliset olivat ihmetelleet miesten oleilua ja ilmoittaneet punaisille oudosta miesjoukosta.

Onko tämä kummitustalo?

Rakennus lienee uudempi kuin 1918 rakennus

Toisaalta, voisihan tuolla kummitellakin....

Myöhään 23.4.1918 punaisten miesjoukko, joka koostui Myllykosken ja Utin punakaartilaisista, lähestyi Raitvierisen mökkiä. Illan pimeydessä he törmäsivät vartiomieheen ja alkoi laukaustenvaihto. Laukauset kuuluivat mökkiin ja sai aikaan liikettä. Nukkumassa olleet miehet pakenivat puolipukeissa läheisiin metsiin. Valitettavasti kaksi heistä ei kerennyt pakoon, vaan heidät ammuttiin. He olivat Anton Niemi Valkealasta ja Matti Sutela Viialasta. He ovatkin saaneet oman hautamuistomerkin tienristeykseen. Lieneekö kyseessä oikea surmapaikka vai miksihän se on päätetty tähän tehdä? Muistomerkin pystyttäjistä minulla ei ole mitään tietoa, mutta veikkaan henkiinjääneiden tehneen sen melko pian tapahtumahetken jälkeen.

Kummitustalo sisältä

Molemmilla osapuolilla on hivenen erilaiset näkemykset tapahtumien kulusta, mutta ilmeisesti asiat ovat edenneet edellä kerrotulla tavalla. Loppuselvittely onkin sitten oma lukunsa. Taistelujen päätyttyä Kymenlaaksossa oli kenttäoikeuksien aika. Siellä punaiset syyttivät toisiaan ja pari henkilöä paljasti Sulo Westerbergin surmanneen Anton Niemen. Westerberg ei ollut ainoa kuolemantuomion saanut, vaan likipitäen kaikki kahakkaan osallistuneet punaiset kokivat kenttäoikeuden kovuuden ja heidät teloitettiin. Vain kaksi säilytti henkensä.

Rakennukset ovat piilossa metsäsaarekkeessa

Pihapiiriä

Olisiko tämä vanha metsäkämppä?

Vaan eipä tässä kaikki... muistomerkiltä reilut sata metriä eteenpäin löytyy vanha talo, jossa väitetään kummittelevan!  Minä en kohdannut vierailullani mitään omituisia sattumuksia enkä aaveita, mutta jotkut ovat kuulemme kuulleet ääniä ja ovenkahvan narinaa mökissä. Muitakin outoja tapahtumia mökissä kuulemma on havaittu. Lieneekö tarinat tosia vai onkohan mökki rakennettu uudelleen samalle paikalle, jolloin kenties aaveetkin ovat muuttaneet muualle?

Päivitys 6.5.2019
Muistomerkki pystytettiin 23.4.1923 Sippolan, Viialan ja Valkealan Aitomäen suojeluskuntien toimesta. Alun perin muistomerkki sijaitsi "kummitustalon" pihapiirissä, mutta siirrettiin 1950-luvulla nykyiseen paikkaansa. Uudessa pystytyspaikassa muistomerkki sai alleen betonisen jalustan ja Olavi Pillin tekemän ketjuaitauksen. Muistomerkin omistaa maanomistaja Pekka Huusari, joka on täällä surmatun Matti Sutelan tyttärenpoika.