Korpiselkä / Korpiselän kirkko

Tänään vuorossa jälleen kohde, mihin Willimiehellä ei ole pääsyä. Korpiselän ortodoksikirkko sijaitsee nimittäin Venäjän rajavyöhykkeellä erittäin lähellä Valtakuntien rajaa. Onneksi sinne kuitenkin pääsee käsittääkseni kerran vuodessa praasniekan aikaan.... voi toki olla, että joskus muulloinkin pääsee. Tosin paikalla on aina venäläiset vartioimassa. Näin ainakin kuvat lähettänyt Ukkosen Jarkko sanoi viestissään.

Youtube-video ristisaatosta Korpiselän kirkolle kesällä 2016. Kirkko ja hautausmaat videolla

Korpiselän kirkko uhmaa vielä aikaa, vaikka osa siitä on jo romahtanut kirkkosalin puolelle, mutta toivottavasti se saataisiin vielä joskus kunnostettua, vaikka arvaankin, ettei siihen rahaa tule löytymään ainakaan meidän puoleltamme rajaa. Mielelläni olisin toki tässäkin asiassa väärässä. 

Toinen kirkon torneista on romahtanut kirkkosaliin (Kuva Jarkko Ukkonen 24.7.2018)

Osa kirkosta on vielä ryhdikkäästi pystyssä (Kuva Jarkko Ukkonen 24.7.2018)

Tornin yläosa on romahtanut pihalle (Kuva Jarkko Ukkonen 24.7.2018)

Tästä kulmasta kirkko näyttää hyvältä (Kuva Jarkko Ukkonen 24.7.2018)

Korpiselän ortodoksisen, Pyhälle Nikolaokselle pyhitetty kirkko on jo kolmas alueen kolmas kirkko. Ensimmäinen kirkko vai pitäisikö sanoa tsasouna,  rakennettiin jo 1600-luvulla vastaamaan alueen ihmisten hengellisistä asioista. Tämäkin tsasouna oli pyhitetty Pyhälle Nikolaokselle, kuten jälkimmäisetkin. Tuohon aikaan korpiselkä kuului vielä Suojärven ortodoksiseen seurakuntaan, kunnes 1777 korpiselkäläiset perustivat oman seurakunnan.

Ensimmäisiä päätöksiä uudella seurakunnalla oli rakentaa oma kirkko ja se valmistuikin jo uusi kirkko entisen tsasounan viereen. Edessä oli kuitenkin minulle tuntemattomasta syystä jo melko nopeasti uuden kirkon rakentaminen, joka valmistui 1836, kuten sen viereen pappila ja lukkarin asunto. Tuohon aikaan Korpiselässä oli 20 kylää, joista löytyi yhteensä 80 taloutta. 

Tämäkin kirkko rappeutui nopeasti ja kävi kasvavalle seurakunnalle ahtaaksi. edessä oli taas uuden kirkon rakentaminen. Kirkon valmistumista edesauttoi ja nopeutti huomattavasti Saveli ja Maria Koivusen vuonna 1896 lahjoittamat 25000 markkaa. Rakentaminen alkoikin jo saman vuoden syksyllä ja 28.3.1897 laskettiin kirkon peruskivi, jonka jälkeen kirkko alkoi nopeasti nousta kivijalan päälle. Kauaa ei tarvinutkaan odotella kirkon vihkimistilaisuutta, joka pidettiin 23.10.1898. Edellisenä ehtoona oli tosin jo kirkon kelloja soiteltu ensimmäistä kertaa. Kirkon vihkimisen suoritti arkkipiispa Antoni.

Tämän jälkeen kirkko oli säännöllisessä käytössä, kunnes talvisodan päättäneessä rauhanteossa se jäi ehjänä odottamaan uusia isäntiä. Jatkosodan alussa kirkko saatiin kolmeksi vuodeksi takaisin ja sitä kunnostettiin sodan aikana jonkun verran. Lopulta se piti uudelleen antaa venäläisille, jotka käyttivät kirkkoa kuulemma karjasuojana. Sijainti rajavyöhykkeellä tarkoittaa sitä, ettei kirkosta kukaan ihmeemmin huolehtinut ja nyt se onkin jo osittain romahtanut.