tiistai 9. lokakuuta 2018

Pietari / Kuusisen klubin uhrit

Viime kesänä olin poikani kanssa Pietarissa katsomassa futiksen MM-kisoja. Vierailimme lukuisissa paikoissa, jotka esittelen myöhemmin. Yksi kohde jäi kuitenkin häpeäkseni kuvaamatta, koska futis ja hauskanpito oli kuitenkin listallamme ykkösiä. Niinpä Pietarin Mars-kentällä jäi tuolloin käymättä. Sinänsä se ei ole iso tappio, mutta olisihan siellä ollut kuitenkin myös suomalaisiin liittyvää historiaa tarjolla...
Hautakivi mustavalkoisena (Kuva Aimo Ruusunen)

Niinpä Mars-kentälle haudattujen seitsemän suomalaisen kommunistin hautapaikka jäi siis kuvaamatta ja pyysin asiassa lukijoilta apua. Taas tuli todistettua, että somessa on voimaa ja sain kuvia kohteesta jopa kahdelta lukijaltani. Hiton hieno homma ja nyt on aika esitellä heidän lähettämänsä kuvat.

Mars-kenttä on siis Pietarin keskusta-alueella sijaitseva maksullinen puisto. Se sijaitsee Kesäpuiston vieressä ja se on aiemmilta nimitään Potešnoje pole (”Huvikenttä”) ja Tsaritsyn lug (”Keisarinnan niitty”).  Myöhemmin se sai vuonna nimen 1918 Ploštšad Žertv Revoljutsii (”Vallankumouksen uhrien aukio”. Vallankumouksen aikana siellä pidettiin 5.4.1917 suuret hautajaiset vallankumouksen sankareille. Saattomatkalla ja tilaisuudessa oli mukana 800.000 henkeä! Edes Lenin ei saanut puhetilaisuuteensa yhtä paljon väkeä....
Suomalaisten valkokaartilaisten surmaamat 31.8.1920. Mielestäni tekstissä pitäisi lukea omien ampumat..... (Kuva Hannu Mäki-Laurila)

Marskentästä muodostuikin vallankumouksellisten hautapaikka ja onpa sinne haudattu seitsemän suomalaitakin, jotka menehtyivät ns. Kuusisen klubin murhissa vuonna 1920. Vastaavien henkilöiden muistomerkin olen esitellyt jo aiemmin. Tarinan siitä voit lukea täältä

Nämä vallankumouksen uhrit on haudattu Marskentälle 12.9.1920 ja se oli iso tapahtuma Pietarissa. Milloin muistokivi on paikalle ilmestynyt, niin siihen en osaa vastata.

Tarkemman kertomuksen tapahtumista voit lukea Sotaveteraani lehden numerosta 2/2010. Se löytyy täältä sivuilta 38 ja 39

1 kommentti:

  1. Kannattaa lukea: Kansa Uuno: "Pakolla puna-armeijaan", (toim. Reijo Ikävalko) v:lta 1987. Kirjoittaja oli nuorena miehenä heti 1920-luvun vaihteessa mukana näissä hautajaisissa. Muistelmateos kertoo toki paljon muustakin. Kirjoittaja on Tapani Kansan isosetä.

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita